Alkukipinä blogiin ja kirjoitteluun tuli opiskeluaikoinani yliopistolla. Olin rustaillut teekkarilehtiin erinäisiä juttuja, joista osa saattaa itse asiassa vieläkin löytyä internetistä. Kirjoittaminen oli kuitenkin yllättävän hauskaa puuhaa, varsinkin kun aiheensa sai valita itse. Harmikseni lopulta valmistuin opistosta, ja kirjoittamisen jäätyä elämään tuli pieni tyhjiö.
Sysäys itse blogin aloittamiseen tuli, kun eräänä kohtalokkaana päivänä marraskuussa 2015 vedin Raxin pitsabuffetissa liikaa ruokaa, ja mietin, että tästä olosta on päästävä kertomaan jollekin. Perheelle ja ystäville avautuminen ei kuitenkaan tuntunut parhaalta idealta (eihän se ikinä), joten päädyin tuuppaamaan tuskani uuteen blogiin.
Tämä blogi ei suinkaan ole ensimmäiseni (eikä viimeiseni). Aiempien blogien kanssa aluksi kuitenkin hieroin jokaisen detaljin kohdalleen, linkkien väritystä myöten. Tällä kertaa halusin kirjoittaa asian silloin kun se vielä oli mielessä, joten kiireessä blogin nimeksi tuli "Keksi hyvä nimi myöhemmin". Alun perin idea oli keksiä uusi nimi ja vaihtaa sitten siihen, mutta en ikinä oikeastaan keksinyt parempaa. Nyt kun blogin ikä mitataan vuosissa viikkojen sijasta, ei sitä enää oikeastaan edes kehtaa vaihtaa.
Blogiin tulee tekstiä suunnilleen kerran tai kahdesti viikossa, riippuu miten paljon sattuu olemaan aikaa ja kirjoittamisen aiheita. Toisaalta, en ole tähänkään mennessä rajoittanut kauheasti sitä, mistä kirjoitan, joten jotain aihetta on aina tarjolla. Juttujen sisältö on vaihdellut ilman mitään yhtenäistä teemaa vuosien saatossa, aina omasta henkilökohtaisesta suosikistani "Top-10 paavinimet" muutaman kappaleen kirjoituksiin satunnaisista aiheista. Kuukausittain ilmestyy soittolista. Se on oikeastaan ainoa varma asia.
Minä, Suuri Kirjoittaja, olen vajaa kolmekymppinen Pohjois-Suomessa jumittava ihminen. Oikealta ammatiltani koodari, ja leikkiammatiltani kirjailija tai muusikko, vähän riippuen päivästä. Kärsivällisyyteni ei vain ikinä riitä kirjoittaa kokonaista kirjaa, ja muusikoksi en ole riittävän kärsivä taiteilija, joten koodailuhommat ovat ihan hyvä valinta oikeaksi uraksi. Blogiin voin sitten purkaa satunnaisia tekstuaalisia ambitioita. Näiden asioiden lisäksi harrastan lähinnä juoksemista, josta joskus brassailen blogissa.
Mukavia lukuhetkiä blogin parissa. Sitten joskus kun minulla on kolme ja puoli miljoona lukijaa, voit sanoa seuranneesi blogia ennen kuin se oli kova juttu.
