Naapureista, nivelestä ja nostolaitteesta

Blogin kirjoittamisen ohella toisinaan myös luen niitä, ja olen tullut lopputulokseen, että on olemassa pitkälti kahdenlaisia blogeja: niitä, joita on kiva lukea, ja niitä, joita ylläpitäjä jaksaa kirjoittaa yli puoli vuotta. Oma blogini on jatkunut nyt jo neljättä vuotta, että siitäkin voi varmasti tehdä omat johtopäätöksensä.

Jossain aikaisemmassa tekstissä muuten taisin väittää, että olisin kiinnostunut omakotitalon hankinnasta. Se saattoi ehkä olla hieman liioittelua, en niinkään pidä lumitöiden tekemisestä. Varmaan ennemminkin tarkoitin sitä, että haluisin asumismuodon, jossa kymmenen sentin paksuisen seinän takana ei asuisi jotain tuiki tuntematonta tyyppiä. Sehän on käytännössä jo melkein kuin kämppis, joka on vain yhden lukitun lisäoven takana.

Tällä hetkellä en ole enää varma, kuvastaako tämä enemmän minua vai naapureitani.

Kokeilin internetissä kommentointia taas pitkästä aikaa. Iso virhe. Heti nimittäin tuli vastauksena kommentti, joka ei pelkästään ollut eri mieltä, vaan ihan rehellisesti väärässä. Tulin kuitenkin lopputulokseen, että en jaksa vastata, mutta kyllähän se rehellisesti sanottuna koko illan kaiveli, kun tiesi jonkun olevan väärässä. Ja että hänen väärässä olevalla kommentillaan oli melkein yhtä monta peukkua kuin omallani.

Mitään seuraavassa kahdessa kappaleessa esiintyvää ei tule käsittää sijoitusneuvoksi. Korkeintaan päinvastoin. Sijoittaja on itse vastuussa päätöksistään jadajadajadajadajadajada. Riskejä on, mutta taetta tulevaisuudesta ei.

Lisäksi olen kokeillut Nordnetin huikean hienoja Smart-rahastoja. Tai yrittänyt kokeilla. Rahaston ostamista varten piti ensiksi nimittäin tehdä sähköinen neuvonta, joka sitten suositteli joko matalan, keskisuuren tai suuren volatiliteetin rahastoa. Tai omassa tapauksessani jätti suosittelematta, koska en muka uskalla ottaa riskejä, mikä on sinänsä paskapuhetta, koska joskus maistan uusia keksimakuja ja poljen pyörällä kännissä ilman kypärää.

Riittävän monta kertaa kun hakkasi osto-nappia, sai yrittää tätä tietovisaa uudestaan, koska ilman suositusta ei kaiketi voi ostaa. Tällä kertaa vastailin himpun rohkeammin, ja totta kai sieltä sitten lävähti suoraan suuren volatiliteetin rahastoon ostosuositus. Olisin halunnut kokeilla muutamalla kympillä keskisuurta, mutta eihän sitä tietenkään voinut mitenkään saada vakaampaa rahastoa jos ei saanut suoraan siihen ostosuositusta. Jos siitä ei vaikka saakkaan elämäänsä riittävästi riskiä.

Pitäkää, älkääkä koskaan enää päästäkö irti.

Usein, kuten aika pitkälti nytkin, kerron näissä sekavissa jorinateksteissä mitä olen tehnyt, mutta ikinä ei kuitenkaan muista mainita mitä on jättänyt tekemättä. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että on jäänyt juoksematta. Ei (pelkästään) siksi, että olisin laiska vetelys, vaan myös siksi, että polveni on ollut kipeä noin puolitoista kuukautta. En kuitenkaan ole käynyt lääkärissä, sillä mielestäni tiesin, mitä siellä sanottaisiin: "lepoa ja buranaa".

Lopulta monesta suunnasta tulleen painostuksen vuoksi päädyin muutama päivä sitten näyttämään lääkärille polvea, ja vastaus oli: "lepoa ja buranaa". Onneksi sain lisäksi sentään ajan fysioterapeutille, jonka on tosin parempi näyttää joitain uusia ja uskomattomia niveljumppaliikkeitä, sillä tämän henkilön harteilla on nyt minun koko uskoni länsimaiseen lääketieteeseen.

Seuraavaksi joutuu sitten kokeilemaan itämaista lääketiedettä, ja asettamaan しヨ亡丹-harkkoja ruumiinsa päälle sen verran monta, etteivät pikkuvaivat enää haittaa.