sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Garmin Forerunner 235 - ihan ok kello, ihan ok hinta


Jokainen meistä juoksee jossain määrin. Osa juoksee kuvaannollisesti karkuun omia ongelmiaan tai vaikka menneisyyttään. Osa juoksee kirjaimellisesti pakoon myrkynvihreitä liskomiehiä, jotka yrittävät varastaa aivoja tehdäkseen niistä hienoja koristeita olohuoneisiinsa. Vaikka asioiden pakoon juokseminen onkin yleinen motivaattori liikkumiselle, kaikille se ei ole se pääpointti. Päinvastoin. Osa juoksee lenkkejä vain palatakseen takaisin lähtöpisteeseen. Tiedä mikä järki siinä sitten on.

Enimmäkseen viimeiseen juoksijaryhmään kuuluvana sijoitin Garminin Forerunner 235-urheilukelloon, jolla voi näppärästi seurata kaikenlaista. Vielä kelloteknologia ei tosin ole niin pitkällä, että voisi seurata miten kauas ongelmiaan on päässyt karkuun. Vaikka ostin kellon Black Friday-alennuksesta, en ole oikeasti paha materialisti. Aloin vain turhautua vaihtelevasti toimivan kännykän käyttämiseen kehityksen seurannassa, ja mitä hyötyä on urheilla, jos ei tiedä olevansa parempi kuin ennen?


Ensituntuma kelloon on kevyen muovinen. Toki kun kyseessä on hölkyttelyyn tarkoitettu kello, ei se varmasti painonsa puolesta mitään umpititaania voi ollakaan, mutta kauhean montaa kertaa lenkillä ei tämän päälle kannata liukastua. Mieleen tulee ensimmäinen lelukello, joka pyöräytetään lapselle ranteeseen, joskin kellotaulu on onneksi isompi. Vedenkestävyyttä on luvattu 50 metriin asti, mutta en ole edes suihkuun uskaltautunut kellon kanssa ominaisuutta testaamaan. Muutenkin on vähän huono näillä joulukeleillä harrastaa syväsukellusta Oulussa.

Ranteesta mittava syke toimii jotakuinkin yhtä hyvin kuin muissakin tämän suuntaisissa kelloissa: istuessa syke on suhteellisen matala, ja urheillessa se on korkeampi. Paljon tätä tarkempaa tietoa ei kannata olettaa, vaikka aika hyvin suuntaa luku antaakin. Akku kestää normikäytössä noin viikon, ja GPS-käytössä suunnilleen 9 tuntia, joka kyllä normaalissa juoksussa riittää ihan hyvin. Vekotin ladataan omituisella klipsisysteemillä, jonka pitkän aikavälin kestävyys herättää hieman huolta. Ei huvittaisi käsin painaa laturia tunnin ajan kelloon ainoastaan saadakseen sen ladattua.

Eniten ärsyttää se, että kellolle pitää olla oma laturi. Tämä tosin taitaa olla yleistä laitteissa, jotka tarvitsevat omanlaisensa vedenkestävän latausportin ja/tai jotka haluavat kerätä lisärahaa latureita myymällä.

Urheilun mittausta varten on tarjolla viisi erilaista urheiluprofiilia: juoksu, juoksu sisällä, pyöräily, pyöräily sisällä ja "muu". Siihen suhteutettuna, että Wikipedian urheilusivulistauksesta löytyy yli 200 urheilulajia, on "muu" aika väljä käsite. Uusia urheiluprofiileja voi sentään ladata sovelluskaupasta, koska kuten ajan henkeen kuuluu, on kello älykäs. Itse latasin yhden, mikä boottasi kelloni ja poisti lataamani urheiluprofiilin. En kokeillut toista.

Sovelluskaupasta voi ladata kelloon myös applikaatioita, infonäkymiä ja virtuaalisia kellotauluja. Oma suosikkini on sovellus, joka laskee, montako olutta voi hyvällä omallatunnolla juoda urheilusuorituksen jälkeen. Mikään täysimittainen Android-älykello ei kuitenkaan ole kyseessä, joten Garminin oman sovelluskaupan tarjontaan on tyytyminen. Kauheasti "oikean" älykellon ominaisuuksia en kaipaa, joskin Spotifyn ohjailu ranteesta lenkillä olisi ollut hyödyllinen. Notifikaatiot saa ohjattua kännykästä ranteeseen, jos puhelin ei omasta mielestä vielä häiritse riittävän paljon.

Aktiivisuusmittauksen ja askellaskurin olen todennut turhauttaviksi ominaisuuksiksi. Tunnin istumisen jälkeen tulee tärähdys sekä passiivis-aggressiivinen "Move!"-komento, ja näytöllä olevan punaisen täpän saa resetoitua minuutin tai parin kävelyllä. Ainakin teoriassa. Käytännössä vekotin on kuitenkin tarpeettoman nipo siitä, mikä lasketaan liikunnaksi. Tuntuu hyvin epäkiitolliselta siivota kämppää tunti, ainoastaan saadakseen kellolta kehotuksen harrastaa jotain oikeaa liikettä.

Askeleiden laskeminen yhdistettynä laiskasti toimivaan aktiivisuuden seurantaan johti lopulta siihen, että aloin liikkumaan joka paikkaan mahdollisimman pienillä tipuaskeleilla, jotta niitä kertyisi paljon. Käsiä puolestaan heiluttelen isossa kaaressa ympäriinsä, jotta ranneke älyäisi jotain liikettä tapahtuvan. Lopputulos on kuin Monty Pythonin sketsistä. Positiivista on se, että päivän askelmäärätavoite on mukautuva. Jos et saa 8000 askelta kasaan, seuraavana päivänä riittää enää reipas 7000. "Ai, et onnistunut tässä tavoitteessa? No yritä jos edes tähän pystyisit"


Urheilumittaus onneksi toimii kuten pitääkin. Hölkätessä saa kaikki olennaiset tiedot juoksusta näkyviin kerralla kun hieman jaksaa säätää. Juoksureittiä seuraava GPS myös pelaa hyvin, joskin paikannuksen aloittamisessa toisinaan kestää pitkä tovi. Rannemittausta tarkempaan sykkeen seuraamiseen on tarjolla myös sykevyötä, joka on suositeltava hankinta enemmän asiasta kiinnostuneille. Lisäksi löytyy myös ehkä hieman erikoisempi triathlon-vyö, jos liskomiehiä pitää myös uida ja pyöräillä pakoon.

Fiksujen älyominaisuuksien käyttämisen kannalta tärkeää on asentaa kännykkään Garmin Connect-sovellus, johon kello yhdistetään bluetoothilla. Kuten voi tässä vaiheessa kuvitella, homma muuttuu pian kimurantiksi. Esimerkiksi käyttäjän pituus- ja painotiedot ovat erilliset kellossa ja sovelluksessa, eikä niitä synkata keskenään ollenkaan. Osa kellon asetuksista asetetaan kellosta, ja osa sovelluksesta, mikä on mutkikasta, varsinkin kun mitään näistä ei oikein selitetä. Esimerkiksi askelmäärätavoitteen voi asettaa sovelluksesta, mutta mukautuuko se silti päivittäin liikkumisen mukaan kuten aiemmin totesin? En tiedä.

Surkeaa on myös kellon ja applikaation välisessä yhteydessä ainakin vuoden päivät ollut ongelma, jossa sovellus palauttaa kellon aikamuodon 12 tuntiin ja viikon aloituspäivän sunnuntaihin. Tämä ongelma ratkeaa sillä, että kirjaudutaan web-sovellukseen selaimella, jossa säädetään halutut asetukset kohdalleen, josta ne siirtyvät sovellukseen, josta ne siirtyvät viimein kelloon. Näitä asetuksia ei voi asettaa kännykkäsovelluksesta, sillä sovellus ei näytä niitä lainkaan. Mutta kello ne näyttää, ja sieltä niitä voi vaihtaa. Mutta ei pysyvästi. Web-sovelluksen olemassaoloa ei puolestaan mainita missään sanallakaan, löysin sen vasta googlettamalla. Alkaa olla älykkyys tästä touhusta kaukana.

"Hurr durr olen idiootti"

Asetuksien synkkaamista lukuun ottamatta sovellus toimii suhteellisen hyvin. Keräämäänsä dataa pääsee tutkimaan kattavasti (sekä sinä että FBI), ja sovellukset sekä päivitykset siirtyvät kelloon helposti (joskin hitaasti). Applikaatio tuntuu tosin hieman vanhahtavalta ja epävakaalta, eikä käyttökään ole alkuun ihan helppoa. Samanlainen omituinen käyttöliittymäsuunnittelu vaivaa itse kelloakin. Oma suosikkiominaisuuteni kännykkäsovelluksessa on reitin suunnittelu. Applikaatiolle voi antaa ilmansuunnan ja pituuden, ja se tekaisee jonkinlaisen lenkin annetuilla tiedoilla.

Negatiivisesta marinasta huolimatta Garmin Forerunner 235 on vajaan parin sadan euron hinnalla hyvä valinta liikuntaharrastelijalle lenkkikelloksi. Älykelloksi siitä ei ole. Mutta toisaalta, Forerunneria myydäänkin nimenomaan urheilukellona. Jos on varaa lyödä seteliä tiskiin, niin urheiluunkin parempaa tosin varmasti löytyy. Ainakin toivon niin. Mikään valmis ratkaisu kello nimittäin ei ole, ja tovin saa alkuun taistella huonon käyttöliittymän, asetuksien viilaamisen ja omituisten bugien parissa, mutta kun palikat saa kohdalleen, ajaa kello asiansa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti