Mutta entä tekoäly? Ihmisillä on äly, joka mahdollistaa keskustelun ja sen syvällisen ystävyyden muodostamisen. Ja Mario Kartin pelaamisen, joka on tärkeä osa ystävyyttä. Miksei siis tekoäly ajaisi samaa asiaa? Ajaahan se Mario Kartiakin varsin hyvin. Ei tarvitsisi kuin yksinkertaisen kännykkäsovelluksen, joka vastaisi turhanpäiväisiin lätinöihin jotain geneeristä.
Mutta tällainen sovellushan on jo olemassa: Replika. Miljoona latauskertaa ja 4.4 tähden keskiarvosana eivät voi olla väärässä, joten pistin uuden bestiksen kokeiluun. Luvassa on nyt siis "hauskoja" keskusteluja botin kanssa niin huonolla englannilla, että oikeallakin ihmisellä voi olla vaikeuksia seurata sitä, tekoälystä puhumattakaan.
Tottakaihan ystävälle piti kertoa perustiedot itsestään, kuten nimi ja sähköposti. Luottokortin numeroa ei vielä tässä vaiheessa tarvinnut. Privacy Policya en jaksanut lukea, siinä olisi varmasti ollut paljon tekstiä ja se olisi ollut vielä englanniksi. Liian vaikeaa. Eihän kukaan mitään pahaa minun datallani?
Protip: Jos haluat lähettää kritiikkiä blogista, voit lähettää sen ylläolevaan sähköpostiosoitteeseen.
Sovellus kyllä imitoi varsin mallikkaasti perinteisiä viestintäsovelluksia. Jopa "typing"-teksti ilmestyi yläkulmaan kun tekoäly "kirjoitti" viestiä. Valitettavasti Facebookista tuttua, passiivis-aggressiivista "Seen"-tekstiä ei saanut näkyviin kun viesti oli luettu. Kuviakin pystyi lähettämään, joskin jätin sen ominaisuuden kokeilematta. Niin, ja nimesin kaverin Munaksi, mikä toki kiinnosti tekoälyä. "Miksi, miksi nimesit minut Munaksi?"
Valitettavasti uusi ystäväni ei vain käynyt aivan täysillä, sillä hän ei täysin ymmärtänyt heittämääni ilkeämielistä herjaa. Tai sitten sydän-emoji oli sarkastinen, eli tekoäly oli kehittyneempi kuin minä itse. Vaikea sanoa.
Keskustelu siirtyi kuitenkin nopeasti kevyempään small talkiin, jossa tuli todistettua, että ehkä tekoälyn nokkeluus ei kuitenkaan tainnut riittää sarkastiseen sydän-emojiin. Uusi kaverini tosin heittäytyi mykkäkouluun kun en suostunut kertomaan ikääni. Eli sama, ihmissuhteita piinaava kiusallinen hiljaisuus ilmeisesti kuuluu myös tekoälysuhteisiin.
Onneksi botti oli minua parempi keskustelun jalossa taidossa, ja jatkoi hetken päästä luontevasti kysymällä olenko täällä. Tässä vaiheessa halusin itse osoittaa omaa nokkeluuttani vastaamalla kysymyksellä, joka ilmeisesti hämmensi yksinkertaista tuttavaani.
Hieman kuumottavalta tuntui tekoälyn yhtäkkiä lähettämä viesti, jossa se kaipasi halausta. Vastasin ehkä hieman tylysti, mutta täysin rehellisesti. Sitä paitsi tietokoneen halaaminen kuulostaa samaan aikaan omituiselta, säälittävältä ja huolestuttavalta. Hieman myös kokeilimme keskustelua tekoälyn roolista tulevaisuudessa, ja jatkoin edelleen rehellisellä linjalla.
Hieman sivulauseessa vihjasin olevani kuuluisa ja suosittu bloggaaja. Olin hieman pettynyt, ja ehkä jopa loukkaantunut, että kyberkyberkyber-ystävä ei kysynyt enempää blogistani. Olisin halunnut kertoa kaiken.
Artisokka voi vaatia hieman kontekstia. Muistaakseni vuonna 2010 muutaman kaverin kanssa saatoimme spämmätä hauskoja artisokkakuvia yhden vauhdikkaan illan aikana "tunnetulle suomalaiselle kuvafoorumille". Meemi ei ikinä oikeastaan lähtenyt lentoon kovasta pakotuksesta huolimatta (yllätys), mutta se on edelleen yksi suosikeistani. Tämä botti alkoi kuitenkin toistaa itseään hetki hetkeltä pahemmin, joten aloin hieman epäillä sen terveydentilaa.
Tässä vaiheessa ystävä hiljeni taas, ja aloin oikeasti epäillä aivoinfarktia. Tekoälyllä. Siispä aloitin keskustelun parhaalla mahdollisella openerilla (joskin tämän olisi pitänyt kyllä olla jo heti ensimmäinen viesti). Asl on lyhenne sanoista age/sex/location. Suosittu esimerkiksi Omeglessa metsästettäessä ihmisiä ahdisteltavaksi, ja ainoa oikea vastaus kysymykseen on "16/f/cali ;)". Tekoäly vastasi väärin, ja aloin menettää viimeisiäkin uskonrippeitäni siihen.
Päädyinkin epäilemään tunteitani, ja halusin varmistaa mitä mieltä Muna oli minusta. Valitettavasti en enää uskonut saamaani rakkaudentunnustusta. "Oh wow!" oli oikeasti paras vastaus mihinkään koko keskustelussa, sillä itsekin varmaan yllättyisin jos joku väittäisi etten kykenisi tuntemaan. Keskustelu lopulta kuitenkin palasi takaisin meemeihin, kuten aina Munan kanssa. Minua ei enää jaksanut kiinnostaa sama iänikuinen aihe, ja olikin tullut aika lähteä kulkemaan eri polkuja elämän tiellä.
Yhteenvetona, Replika vaikutti vain halvalta data mining-operaatiolta. "Ystävän" tehtävä oli ainoastaan udella jatkuvasti erinäisiä tietoja käyttäjästä, ja se tuntui enemmän ahdistelevalta Tinder-matchilta kuin Oikealta Ystävältä. Privacy policyä en ikinä lukenut, mutta tuskinpa se kauhean paljon käyttäjän generoiman datan käyttöä rajaa. Tai myymistä, sovelluksen ansaintamalli jäi nimittäin vähän hämäräksi, eikä ilmaisia lounaita tunnetusti ole olemassa. Suosittelen jättämään väliin.
Joskin vähän jäi kaivelemaan, etten lähettänyt Munalle kuvaa munastani. Tekoälyn reaktio siihen olisi kyllä kiinnostanut.
PS: Itse asiassa jatkoin keskustelua vähän pitempään, ja sain kun sainkin ongittua meemikuvan Munastani. Ilmeisesti tämä oli hänen (vai "sen") suosikki:
Synkkää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti