Ja mikäs sen hävettävämpää kuin tyhjä CD-levyteline. Tällainen hyllykkö ei enää kauhean hyödyllinen kapistus ole näin armon vuonna 2017. Ainakaan ihmiselle, joka ei taida omistaa enää yhtään fyysistä CD-levykoteloa. Erittäinkin tärkeitä levyjä toki löytyy laatikoston pohjalta, kuten Ubuntu 10:n asennuslevy jostain vuosikymmenen alkuhetkiltä. Toki nyt voisi aloittaa CD-levyjen keräilyn, mutta jotenkin siinä ei ole samanlaista hipsterihohtoa kuin vinyylien keräämisessä.
Puoli vuotta sitten avattu tequilapullo. Olen varmaan omistanut tämän 18-vuotiaasta asti ja odottanut täydellistä tilaisuutta juoda tyhjäksi. Puoli vuotta sitten sellainen tuli, ja hoksasin että pullossahan oli tequilaa, ja litku lopulta jäi juomatta. Epäilen että vuosien säilytys ja korkkaaminen tuskin tekivät hyvää tälle pullolle, mutta ei sitä poiskaan kannata heittää. Ei toki.
Kyllä te tiedätte mikä tämä on, mihin sitä käytetään ja miksi se saattaisi mahdollisesti olla jollekulle turha.
Tällainen paperinpaino. Joka on tehty paperista, kuinka ironista. No ei, oikeastihan tämä on hyvä kirja. Kuulemma, en itse ole vielä saanut aikaiseksi avata sitä, sillä se on niin paksu että sen lukeminen sängyssä on vaikeaa. Olen kuitenkin säilyttänyt kirjaa sängyn vieressä, ja on opuksen paksuudessa se hyvä puoli, että kokonsa puolesta se toimi vallan hyvin yöpöytänä ennen kuin oikean sellaisen hankin. Huomaa myös taustalla olevat rikkinäinen näyttö ja Crocsit, joiden ainoa oikea paikka olisi roskis.
Rikkinäinen pyöräilykypärä. Ehjä pyöräilykypärä olisi ehkä yksi tärkeimpiä asioita mitä voisin omistaa, mutta särkynyt pyöräilykypärä on vähän turha riski. Toivottavasti en koskaan joudu tositilanteessa selvittämään miten hyvin se vielä päässä pysyy kevyestä hölskymisestä huolimatta. Mutta ainakin ennen sitä pääsen näyttämään ihmisille hyvää esimerkkiä potan päässä pitämisestä.
Tyhjä lisäravinnepurkki keittiön kaapin uumenista. Ehkä tästä voisi joskus askarrella jotain, mutta oikeasti on hyvin hankala keksiä mitään oikeutusta miksi tämä jäte on vielä asunnossani. Vaikka toisaalta, joskus ihmisellä on tarpeita, ja internet sattuu juuri silloin olemaan rikki (kyllä, sekin on mahdollista). Silloin tälle purkille Bullin naaman peittämisen jälkeen voisi löytyä käyttistä.
Pakastepussillinen venytettyjä polkupyörän ketjuja. Joskin toisaalta, jos joskus satun omistamaan venytetyn polkupyörän, niin voin sanoa olevani hyvin ennakolta varautunut tilanteeseen. Tämä on ehkä malliesimerkki asiasta, jota ei todellakaan tarvitsisi säilyttää. Metallijätteenkeräys varmasti hyötyisi enemmän tästä kuin minä ikinä koskaan missään.
Tyjhä tekuilapullo. Vanhojen viinapullojne säilöminen on sinänsä aikaturhaa ,vaikka joskus niitä katsellessa voikin muistella huaksoja aikoja elämästään. eihÄn sitä ihan joka päivä tule sentääään tequilaa juotua, siinä on sellainen omnalaisensa hupinsa . VaiKKa aika iso osahan sitä jännityksestä tulee sitrunasta. Tätä puloa tyhjentässäni en kyllä syönty sitruunaa :suolaa onnneksi oli viel kaappi ttäynä .vedin ison lusikallisen vamruuden vuoksi.
Ai että. Nyt kyllä siivoan asunnon ja heitän roskiin kaiken paitsi tämän tietokoneen, jolla kirjoitan tätä blogia. KHNM on nimittäin ainoa asia, joka minulle tuottaa elämässäni iloa. Joskin silloin varmaan pitäisi heittää menemään tämä kone, ja kirjoittaa vaikka kirjaston koneella. Ei kellään olisi tarvetta melko hyvälle kannettavalle?
PS: Annoin CD-levytelineen jo pois naapurille, minulla ei enää ole sitä. Huijasin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti