sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Kuukauden soittolista: Lokakuu 2017

Vaikka Spotify onkin ihan hyvä, niin ei sieltä aina löydy kaikkia biisejä, jotka kuukauden soittolistalle haluaisi laittaa. Kuten vaikkapa Seksihullujen Kiimaisia Poliiseja.


Tässä kuussa kokeilin uutta juttua, eli laittaa tekstiin jokaisesta biisistä jonkinmittainen pätkä sanoista. Kontekstista irrotettujen kappaleiden lyriikoiden käyttäminen on helpoin tapa ilmaista itseään jos sattuu olemaan kaltaiseni 14-vuotias mies. Ensi kuussa todennäköisesti kokeilen jotain, joka ei vaadi näin paljon vaivaa.



Jarkko Martikainen - Kaikki Me Kuolemme Pian
Vaikka mä elän kuin viimeistä päivää
Kiellän sen olevan viimeinen
Kavahdan terveen järjen häivää
Elämää vierastan, ihminen

Joskus aiemminkin olen miettinyt täydellistä avausta soittolistalle, mutta nyt taisin sen löytää. Tämän jälkeen listan loppu ei nimittäin enää tunnu miltään, ja voin laittaa sinne mitä vain. Mutta jos sattuu olemaan elossa, niin kannattaa tiedostaa siihen liittyvät realiteetit.

Egotrippi - Valssi
Meidät hetkeksi valtaa tunne
tapahtua voi mitä vaan
Mutta harvemmin kuitenkaan
Planeetat suistuvat radoiltaan

Taitaa muuten olla ensimmäinen valssi näillä listoilla. Osuvasti sinänsä nimetty.

Ursus Factory - Kallioon itkemään
Kaikesta teen numeron
Aina liian suuren numeron
Kunnes hyväksyn
Välil oon onneton

Neljäs kuukausi putkeen, minä lupasin. Viidettä ei enää tule. Vai tuleeko?

Sepi Kumpulainen - Ole rohkea vaan
Ole rohkea vaan
nyt tavataan
Huolet kaikki 
joutaa unholaan

Masentavan alun jälkeen voi kuitenkin huomata, ettei kaikki onneksi niin synkkää ole. Sepi on tehnyt comebackin, ja itse asiassa oli Oulussakin esiintymässä. Harmi ettei tullut käytyä.

Sulkijalihasmuisti - Tyttö jonka nimeä en muista
Anna koitti soittaa halus panna mutta mullon alla
Sanna, Janna, Malla, Salla, aikamoinen bella-Ella
Joskus muija lähtee mäkeen silloin vedän käteen 
otan viinaa panen Iinaa sillon muna suussa joka kuussa

Joskus on hyvä kuunnella musiikkia, jolla ei ole mitäään tekemistä oman elämänsä kanssa, mutta jota voi käyttää omissa voimafantasioissaan egon boostaamiseen. Menevä ralli.

Metalite - Afterlife
As I walking through the shadows of the night
A black raven screams he's ready for the fight 
And I feel the change, the change from white to black
The wolf in me is going to attack

Kuukauden kiintiöeurodance. On tosin sen verran kitaraakin pelissä että alkaa olla eurodanceksi kutsuminen siinä ja hilkulla, syntikoilla varustettu hevi voisi olla lähempänä.

Vaikka kyllä tästä poppoosta tulee habitukseltaan enemmän mieleen Aikakone kuin mikään metalliorkesteri.

The Black Dahlia Murder - Of God and Serpent, Of Spectre and Snake
Örrdörödödgör
dögögögörördöddögg
dörörörörööögg
göödördöööhhh

Tätä mörinää kuunnellessa tuli mieleen, että ehkä listalla voisi olla useampi kuin yksi kappale raakaa ja rehellistä EURODANCEA. (Oikeasti tykkäsin)

WÖYH! - Juoksuhiekka
Maailmassa ei voi olla liikaa instrumentaalista banjotiluttelua. Vaikka loistava biisi onkin, niin silti olen vähän yllättynyt että tämä on tällä hetkellä WÖYHin kuunnelluin biisi Spotifyssä. Ei yhtään vähennä hämmenystäni bändiä kohtaan.

De Hofnar feat. Alfie Day - Outrun
Tässä vaiheessa joudun myöntämään, että en kyllä tunnista englanninkielisiä sanoja jos niitä ei löydy internetistä.

Joistakin biiseistä tulee jo parin sekunnin kuuntelun jälkeen sellainen hyvä fiilis, että tämä kuuluu kuukauden soittolistalle. Sitten kuukauden päästä koko biisiä ei enää muista tai saata sietää. Mutta se on hauskaa sen hetken ajan.

Teflon Brothers - Ujo Darra
LPR 55
Forssa 54
Oulu 45

Myönnettäköön, ylläoleva viittaus Oulun 45 Specialiin oli ehkä ainoa syy miksi tämän biisin valkkasin. Allaoleva video on puolestaan hyvin tarkka kuvaus siitä mitä nelkun alakerrassa tapahtuu vähän ennen pilkkua kun se Take On Me tulee joka ilta.



Aikuisten Apupyörät feat. Sairas T - Tänään on se päivä kun en haluu nähdä ketään
Mieluummin ininää itikoiden mä kuulen
Kuin kitinää ihmisapinoiden mä luulen

Joinakin päivinä samaistuttava biisi. Ei tosin tänään, mikä on sinänsä vähän harmi. Vie osuvuuden nimeltä.

Kauriinmetsästäjät - Intiaanikesä
Ei sateet ei kylmät talvet
Osuneet näihin liekkeihin
Ja ihollamme rakkauden arvet
Eivät vaikuttaneet meihin

Kävin tässä kuussa Tampereella Lost in Musicissa pikavisiitin katsomassa Satellite Storiesia, Iisaa ja Litku Klemettiä. Sivusilmällä katsoin myös Kauriinmetsästäjät ja yllätyin positiivisesti. Vaikka en kauheasti heidän musiikista perusta (en ainakaan myönnä), niin livenä oli kyllä siisti meno.

The Millenium Project feat. Päivi Lepistö - Tinakenkätyttö (Hands up remix)
Ei, ei, en sitä salaa

Ihan kuin Tinakenkätyttöä ei olisi jo riittävästi pahoinpidelty amisten ja keski-ikäisten naisten toimesta. 5/7.

Scooter feat. Jebroer - My Gabber
My gabber is my best friend, my mate
When I'm in the field, and I'm with you
Then I'm with you my friend, my mate
My hooligan

Uskomatonta lyyrista tykitystä. Tällä kappaleella on yhtä paljon gabberin kanssa tekemistä kuin mitä minulla on uskottavan musiikkijournalismin kanssa.

Block & Crown, Kaippa - Super Lovin'
En ikinä lakkaa jauhamasta siitä DJ-keikasta, jonka heitin pari viikkoa sitten. En ikinä. Tämän biisin ajattelin soittaa silloin, mutta ajanpuutteen vuoksi jäi soittamatta. Onneksi tällä listalla on aina aikaa.

Reboot - Pollo al Sillao (Nakadia Remix)
Tämän sentään ehdin soittaa sillä DJ-keikalla, jonka heitin pari viikkoa sitten. Nyt lopetan.

Fatboy Slim feat. Beardyman - Boom F**king Boom
Boom fuckin boom fuckin boom fucking boom man

Ostin lentoliput Saksaan ilman oikeastaan sen kummempia suunnitelmia, ja kävi ilmi että Beardyman on Berliinissä esiintymässä. Vaikka ukkelin levytykset eivät ole kovin häävejä, niin livenä mies on nero, joka vetää käytännössä jotain perverssiä beatboxauksen, laulamisen, räppäämisen ja DJ-setin sekoitusta. Pakko käydä katsomassa.


Tensnake - Hello?
Jos Todd Terjestä tykkää niin pitäisi tykätä tästäkin. Jos ei Todd Terjestä tykkää, niin pitäisi tykätä.

Yllätyksekseni tämä viimeinen pläjäys itse asiassa löytyi Spotifystä. En kuitenkaan laittanut sitä soittolistaan, sillä video tuo niin paljon lisäarvoa että pelkkä kappale jäisi vähän vajavaiseksi kokemukseksi.


Hey, baby, ride with me away
We doesn't have much time
My blue jeans is tight
So onto my love rocket, climb
Inside tank of fuel is not fuel, but love
Above us, there is nothing above
But the stars, above

tiistai 24. lokakuuta 2017

Späm 2: Spämmin paluu

Aikoinaan kerroin hienoista roskapostiviesteistä, joita olin saanut. Yllättäen internetissä pään aukominen ei ole korjannut tätäkään ongelmaa, jos jotain niin korkeintaan pahentanut. Siksi onkin aika sukeltaa spammilaatikon syvimpiin syövereihin, ja katsoa mitä ihanaa minulle on taas tarjolla. Koska olen huono uimari, en kuitenkaan sukella otsikkoa syvemmälle.



Lähettäjä: Bitcoin
Aihe: Sinulle on jaettu yksi (1) bitcoin

Tätä kirjoittaessani yhden Bitcoinin arvo on yli 5000 euroa. Tieto pistää vähän epäilemään viestin aitoutta, vaikka ei tietenkään minua haittaisi jos joku minulle tällaiset massit löisi räpylään.

Lähettäjä: {Suomalaisen ihmisen koko nimi, jonka sensuroin koska olen tylsä}
Aihe: Et ehkä usko, mutta saatat rikastua jo tänään...

Itse asiassa uskon, sillä juuri edellisessä viestissä minulle lahjoitettiin 5000 euron edestä ykkösiä ja nollia.

Lähettäjä: Viagris
Aihe: Pelasta seksielämäsi ennen kuin on liian myöhäistä!

Juku, nyt on kiire. Jos en vastaa tähän, niin joku varmaan vie jynkyt piiloon. Sitten ei jää enää mitään jäljelle.

Lähettäjä: {Suomalaisen ihmisen koko nimi, jonka sensuroin koska se edelleen tuntuu ihan järkevältä}
Aihe: Tilisi ei ole aktiivinen enää huomenna

Tällainen viesti voisi muuten ehkä hieman kuumotella, mutta kun se 1) tulee yksityishenkilön nimellä 2) tulee joka päivä, monta kertaa päivässä. Varsinkin jälkimmäinen, "oikeasti kyllä huomenna"-tyylinen pommitus vie pohjan.

Lähettäjä: Venla
Aihe: Venla lähetti sinulle suudelman

Ei internetin kautta voi lähettää suudelmia. Se vaatii fyysistä ihmiskosketusta. Pehmeiden huulien hellää toisiinsa tööttäystä. Ehkä vähän pusukaverin kakomisrefleksin toimivuuden kokeilua kielenkärjellä.



Lähettäjä: Varma Erektio
Aihe: Tässä on valmiste, joka pelastaa seksielämäsi

Jos alkaisin tekemään aikuisviihdettä, niin pornonimeni olisi kyllä ihan varmasti Varma Erektio. Tämä spämmi tuli kuitenkin vähän myöhään, sillä en vastannut edelliseen seksielämän pelastusviestiin ajoissa ja seksielämäni on nyt varmaan jo tuhottu.

Lähettäjä: FinExperts with Rahoitusasiantuntijat
Aihe: Minun tarpeisiini räätälöidyt lainat!

Hyvä että joku on löytänyt tarpeisiinsa räätälöidyt lainat. Mistähän saataisiin minullekin? Ehkä kuitenkin vähän tarpeetonta tykittää satunnaisten ihmisten sähköposteihin löytäneensä hyviä lainoja. Minua ainakaan ei kiinnosta.

Lähettäjä: Lili
Aihe: Yksityinen kuva naisista

Lili, senkin idiootti. Jos kuvan lähettää sähköpostilla tuhansille ihmisille, ei se enää ole yksityinen.

Lähettäjä: milissa_mis
Aihe: Toivon, etta voimme olla ystavia

Toivon, että painut vittuun.

Lähettäjä: dimas guido silva
Aihe: HUOMIO

Tällaisella HUOMIOn huutamisella dimas varmasti pärjäisi armeijassa. Valitettavasti otsikosta jäi vähän hämäräksi mihin huomiota haluttiin suunnata. Niin jäi kyllä intissäkin.


Vähemmän yllättäen tarjolla on edelleen pääasiassa rahaa ja seksiä. Ja huomiota dimakselta. Mutta toisaalta, mitä muuta sitä ihminen tarvitsee. Ehkä edelleenkin sen "hieman" paremman roskapostisuodattimen. Näihin on silti varmaan tyytyminen, jos raha ei tee onnelliseksi niin toivottavasti edes seksi.

lauantai 21. lokakuuta 2017

Tähtibloggari eli päivän 50 euron ruokabudjetilla: näin ruokamenoista tinkiminen onnistui

Näin tässä tällä viikolla jutun, jossa kerrottiin onko mahdollista saada viikon ruokakustannukset mahtumaan 50 euron budjettiin (spoiler: on, mikä pitäisi olla selvää juttua lukemattakin). Tästä intoutuneena halusin itsekin kokeilla samanlaista haastetta. Eikä tässä vielä kaikki, tiivistin viikon tapahtumat yhteen päivään, koska viikko on niin julmetun pitkä aika nuoren miehen elämästä haaskattavaksi tällaisen paskaan.

HAHAHA MIESTEN DEODORANTTIOSASTO HEEEEEEEEEEEEEEE OLD SPICE.

Perjantai
Aamulla vedin kaurapuuroa. Onneksi olin varautunut hankkimalla hiutaleita ennakkoon, eli ne olivat ilmaisia. Vesikin tuli hanasta. Vellin päälle laitoin tuhdin voisilmän, raejuustoa ja nokareen kaviaaria. Onneksi olin varautunut hankkimalla ne ennakkoon, eli ne olivat ilmaisia. Suosittelenkin vahvasti kaiken ostamista "ennakkoon", se auttaa budjetilla elämistä.

Lounaan puolestaan nautin töissä työkaverin tarjoamana. En tarkalleen tiedä kenen eväitä lainasin jääkaapista, mutta täytin tyhjentämäni rasian vedellä korvauksena. Hanasta tottakai. Näppärä pikkukikka, joka auttaa pitämään ruokakustannukset kurissa. Sitä paitsi näin pääsee kokeilemaan ihan uusia makuelämyksiä kun ei tiedä mitä syö.

Pelkkä lounas ei kuitenkaan riitä ruokkimaan ihmistä päiväksi. Päivällistä löytyi onneksi lähi-Prismasta, josta käänsin viiden sormen alennuksella kirjolohen, kaksi kiloa uusia perunoita sekä reiden paksuisen nipun parsaa, joista valmistin kotona maukkaan ja täysipainoisen aterian. Hintaa nolla euroa. Toisinaan kannattaa käyttää aivojaan säästääkseen rahaa.

Illalla kävelin paikallisen ravitsemusliikkeen ovesta sisään.

Lauantai
Heräsin myöhään iltapäivästä ja vilkaisin pankkitilini saldoa. Ilmeisesti iltapalaan baarissa oli mennyt kympin verran, "virvoitusjuomiin" lähemmäs 50 euroa ja pakolliseen yöpitsaan toinen kymppi. Huokaisin syvään, hieman pettyneenä ylitetystä budjetista. Samaan aikaan tunsin oloni kuitenkin helpottuneeksi. Olin vapaa. Vapaa syömään mitä vain. Juhlistin vapautta juomalla vettä suoraan hanasta.

Joudun siis toteamaan että yritin, ei onnistu, ei onnistu. Ei onnistu, ei onnistu. On täysin mahdotonta elää 50 eurolla viikkoa, saatikka edes yhtä ainoaa päivää. Koska tässä vaiheessa kaikki on jo pilalla, taidan käydä illalla syömässä Pekingin ankkaa täytettynä kaviaarilla ja vedellä Kalliissa Ravintolassa ja ostaa satasen viinipullon ja kaataa sen viemäriin.


PS: Koska vitsit ovat hauskempia selitettyinä, niin tämän kuunteleminen saattaa selittää ainakin yhden jutun.

perjantai 20. lokakuuta 2017

Ensilumen ihmettelijät

Tänään Oulussa satoi lunta ensimmäistä kertaa tälle syksyä. Tämä ilmiö tottakai toi ilmi sosiaalisessa mediassa ns. "ensilumen ihmettelijät". Ihmiset, jotka jaksavat joka syksy innostua ja postata kuvia siitä kuinka ulkona sataa taas kerran "ensimmäisen" kerran lunta. Vau miten mielenkiintoista. En ymmärrä, miten kukaan viitsii--

Henkilön Esa Jääskelä (@esajaaskela) jakama julkaisu

... no ehkä jätetään tämä aihe tähän. Sitä paitsi olin omasta Instagram-piiristäni ensimmäinen, joka lumesta postasi, joten tämä on anteeksi annettavissa. Kaikki muut ovat vain kopioitsijoita ja laimeita sellaisia. En ole tehnyt mitään väärää. En mitään!

keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Turhimpia omistamiani asioita

Konmari on jokaiselle Facebookin kirppariryhmiä ja muuta yhtä karseaa selanneelle tuttu juttu. Elämänfilosofiassa tavoitteena on raivata turha roju kämpästä pois tutkimalla tuottaako jokin esine iloa. Koska olen lapsinero, ja älykkyydeltäni jotakuinkin keskiverto aikuinen, kehitin tästä oman lapsineroille ja keskiverroille aikuisille sopivan variaationi: ota kuvia romuista jotka eivät tuota iloa, laita kuvat nettiin, häpeä itseäsi ja paranna tapasi. Koska mikään ei toimi niin hyvin kuin julkinen nöyryytys, sehän tiedettiin jo keskiajalla.


Ja mikäs sen hävettävämpää kuin tyhjä CD-levyteline. Tällainen hyllykkö ei enää kauhean hyödyllinen kapistus ole näin armon vuonna 2017. Ainakaan ihmiselle, joka ei taida omistaa enää yhtään fyysistä CD-levykoteloa. Erittäinkin tärkeitä levyjä toki löytyy laatikoston pohjalta, kuten Ubuntu 10:n asennuslevy jostain vuosikymmenen alkuhetkiltä. Toki nyt voisi aloittaa CD-levyjen keräilyn, mutta jotenkin siinä ei ole samanlaista hipsterihohtoa kuin vinyylien keräämisessä.


Puoli vuotta sitten avattu tequilapullo. Olen varmaan omistanut tämän 18-vuotiaasta asti ja odottanut täydellistä tilaisuutta juoda tyhjäksi. Puoli vuotta sitten sellainen tuli, ja hoksasin että pullossahan oli tequilaa, ja litku lopulta jäi juomatta. Epäilen että vuosien säilytys ja korkkaaminen tuskin tekivät hyvää tälle pullolle, mutta ei sitä poiskaan kannata heittää. Ei toki.


Kyllä te tiedätte mikä tämä on, mihin sitä käytetään ja miksi se saattaisi mahdollisesti olla jollekulle turha.


Tällainen paperinpaino. Joka on tehty paperista, kuinka ironista. No ei, oikeastihan tämä on hyvä kirja. Kuulemma, en itse ole vielä saanut aikaiseksi avata sitä, sillä se on niin paksu että sen lukeminen sängyssä on vaikeaa. Olen kuitenkin säilyttänyt kirjaa sängyn vieressä, ja on opuksen paksuudessa se hyvä puoli, että kokonsa puolesta se toimi vallan hyvin yöpöytänä ennen kuin oikean sellaisen hankin. Huomaa myös taustalla olevat rikkinäinen näyttö ja Crocsit, joiden ainoa oikea paikka olisi roskis.


Rikkinäinen pyöräilykypärä. Ehjä pyöräilykypärä olisi ehkä yksi tärkeimpiä asioita mitä voisin omistaa, mutta särkynyt pyöräilykypärä on vähän turha riski. Toivottavasti en koskaan joudu tositilanteessa selvittämään miten hyvin se vielä päässä pysyy kevyestä hölskymisestä huolimatta. Mutta ainakin ennen sitä pääsen näyttämään ihmisille hyvää esimerkkiä potan päässä pitämisestä.


Tyhjä lisäravinnepurkki keittiön kaapin uumenista. Ehkä tästä voisi joskus askarrella jotain, mutta oikeasti on hyvin hankala keksiä mitään oikeutusta miksi tämä jäte on vielä asunnossani. Vaikka toisaalta, joskus ihmisellä on tarpeita, ja internet sattuu juuri silloin olemaan rikki (kyllä, sekin on mahdollista). Silloin tälle purkille Bullin naaman peittämisen jälkeen voisi löytyä käyttistä.


Pakastepussillinen venytettyjä polkupyörän ketjuja. Joskin toisaalta, jos joskus satun omistamaan venytetyn polkupyörän, niin voin sanoa olevani hyvin ennakolta varautunut tilanteeseen. Tämä on ehkä malliesimerkki asiasta, jota ei todellakaan tarvitsisi säilyttää. Metallijätteenkeräys varmasti hyötyisi enemmän tästä kuin minä ikinä koskaan missään.


Tyjhä tekuilapullo. Vanhojen viinapullojne säilöminen on sinänsä aikaturhaa ,vaikka joskus niitä katsellessa voikin muistella huaksoja aikoja elämästään. eihÄn sitä ihan joka päivä tule sentääään tequilaa juotua, siinä on sellainen omnalaisensa hupinsa . VaiKKa aika iso osahan sitä jännityksestä tulee sitrunasta. Tätä puloa tyhjentässäni en kyllä syönty sitruunaa :suolaa onnneksi oli viel kaappi ttäynä .vedin ison lusikallisen vamruuden vuoksi.

Ai että. Nyt kyllä siivoan asunnon ja heitän roskiin kaiken paitsi tämän tietokoneen, jolla kirjoitan tätä blogia. KHNM on nimittäin ainoa asia, joka minulle tuottaa elämässäni iloa. Joskin silloin varmaan pitäisi heittää menemään tämä kone, ja kirjoittaa vaikka kirjaston koneella. Ei kellään olisi tarvetta melko hyvälle kannettavalle?

PS: Annoin CD-levytelineen jo pois naapurille, minulla ei enää ole sitä. Huijasin.

lauantai 14. lokakuuta 2017

Pomodorosta, linja-autoista ja DJ-keikoista

Pomodoro-tekniikka on kuulemma näppärä tapa harrastaa tehokasta työskentelyä. Tekniikka käytännössä tarkoittaa sitä, että ihminen tekee 25 minuuttia töitä, jonka jälkeen on vuorossa viiden minuutin tauko. Samaa toistetaan nelisen kertaa, jonka jälkeen pidetään pitempi tauko. Olen alkanut itse soveltaa töissä käänteispomodoroa, joka käytännössä tarkoittaa viisi minuuttia töiden tekemistä, jonka jälkeen joku häiritsee asialla, jonka selvittämiseen kuluu 25 minuuttia. Tulokset eivät toistaiseksi ole olleet hyviä.

Tämän kuvan sanomaa voisi kyllä soveltaa tämän bloginkin sisältöön.

Mutta kyllähän elämässä on muutakin kuin työ. Niin kuin esimerkiksi työmatkat. Yhtenä päivänä rikoin bussissa yhtä suomalaisuuden olennaisimmista säännöistä istuutuessani ihmisen viereen, vaikka vielä oli tarjolla tyhjiä penkkirivejä, joihin itsensä olisi voinut loppusijoittaa. Puolustuksekseni sanon, että se tapahtui vahingossa. Tunsin kuitenkin vahvaa syyllisyyden hohkaavaa poltetta vieressä napottavasta ihmisestä, jonka henkilökohtaisen tilan olin syyttä ja brutaalisti murtanut.

Toinen, vähän surullisempi, bussireissu oli kun lähdin Oulusta Pyhäsalmelle. Matkaa nimittäin edelsi ilta, ja ilta sisälsi jonkin verran alkoholia, joka johti aamuiseen pahaoloon. Ensimmäisellä bussilla siirtyessäni kotoa linjuriasemalle iski hikinen krapula, ja puolivakavissani ajattelin oksentavani pysäkin taakse. Ongelma oli vain siinä, että bussi 1 pysähtyi bussin 2 viereen, joten suunnitelma jäi toteuttamatta. Onneksi. Niskatyynyä liian innokkaasti puhallellessani täyteen meinasin vain vahingossa tehdä ilmatäytteisestä tyynystä nestetäytteisen.


Viime viikolla "kovasti" mainostamani DJ-keikkakin oli ja meni. Ja ihan hyvin menikin. Muutamia kämmejä toki mahtui mukaan. Esimerkiksi ei ole hyvä idea pomppia liikaa dekkien takana, paljas käsivarsi kun hipaisee soitinta väärästä kohdasta niin yhtäkkiä setti alkaa kuulostaa erittäinkin kakofoniselta mössöltä. Jäi kyllä vähän sellainen fiilis, että voisi sitä useammankin illan kuin yhden vetää vuodessa. Jos vaan jaksaisi panostaa asiaan.



Katsoin kuluneella viikolla myös Blade Runnerin, alkuperäisen ja uuden. Hyvä että katsoin, olin nimittäin mielessäni aina sekoittainut elokuvan Fifth Elementtiin, ja mietin missä välissä Bruce Willis tulee mukaan. Alkuperäinen on aikanaan ollut varmaan erittäinkin hieno elokuva, ja tyyliltään se oli nykyäänkin kiinnostava omine näkemyksineen futuristisesta maailmasta. Uusi puolestaan tuntui vähän geneeriseltä scifi-elokuvalta. Hyvähän se toki oli, mutta jotenkaan se ei tuntunut kuitenkaan kovin erityiseltä.

torstai 5. lokakuuta 2017

Vuosittainen DJ-hommien comeback

Jotakuinkin vuosi sitten ilmoitin eeppisestä comebackistani DJ-keikkojen pariin yhden illan ajaksi. Nyt on tullut aika palata jälleen kerran dekkien taakse, mutta "oikeasti vain yhdeksi illaksi" ja "todellakin viimeisen kerran". Osallistuin nimittäin pari viikkoa sitten mixtape-kilpailuun, joita olen elämässäni kolunnut läpi jo useammankymmentä. Erona aiempiin tällä kertaa oli kuitenkin se, että onnistuin vakuuttamaan ainakin jonkun taidoistani ja pääsin esiintymään.

Myönnettäköön, kilpailussa oli neljä osallistujaa, joista kaksi valittiin, mutta ei se suinkaan muuta muuksi sitä tosiasiaa, että olen ensi lauantaina Oulun Tivolissa nakuttamassa huippulaadukasta housea. Jos minun naamani ei riitä myymään tätä tapahtumaa, niin on siellä esimerkiksi muuan Orkidea myös.

Tähän voisin vielä laittaa sen 20 minuuttisen mestariteoksen, jolla lohkesi paikka tapahtumassa. Nyt jälkikäteen kun voittaja on selvitetty voin myöntää, että pari tyylivirhettä mahtui mukaan, mutta pääasiassa ihan nätisti sulavaa settiä.
 

Jos sattui iskemään, niin kyllä artistisivustakin Facebookissa saa myös tykätä. Unohdan sen aina puoleksi vuodeksi kerrallaan, joten mitään ylenpalttista uutisvirran ylitsevuotoa ei tarvitse pelätä.

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

10 Video Game Characters That Will Definitely Get You Pregnant

Tykkään listata asioita. Se on mukava tapa järjestellä juttuja jollain loogisella tavalla, tai muuten vain koota samankaltaisia asioita yhteen kokoelmaan. Tässä blogissa ei kuitenkaan hetkeen ole mielestäni ollut hyviä listauksia, ja se on vähän harmi. Harmi on myös se, että minulla ei ole mielikuvitusta vähän väsyneenä, joten tein sen mitä jokainen menestyvä internet-journalisti tekee: varastin idean BuzzFeedistä. Joten tässä on lista kymmenestä videopelihahmosta, jotka saavat sinut raskaaksi (BuzzFeed WTF).

10. Nathan Drake Unchartedista.

9. Booker DeWitt BioShock Infinitestä.

8. Junkrat ja Roadhog Overwatchista. Yhtä aikaa.

7. E. Honda Street Fighteristä.

6. Bridget Guilty Gearista. Tässä on asioita, joiden tietäminen on eduksi.

5. Heavy Team Fortress 2:sta. Heavy, koska hän on raskas, heh.

4. John Marston Red Dead Redemptionista.

3. Boomer Left 4 Dead 2:sta. Tässä riittää paljon rakastettavaksi.

2. Master Chief Halosta.

1. Tämä vittusaatana LSD Dream Emulatorista. Hyviä painajaisia vaan muillekin.

Näin jälkikäteen mietittynä en ole aivan sataprosenttisen varma kaikkien näiden tyyppien lisääntymiskyvystä, joten otsikossa oleva "definitely" voi olla liioittelua, tai jopa peräti valhetta (mikä on sekin toki tärkeää internet-journalistiikan mestarille). Osan kyllä kuitenkin toivoisi jäävän lajinsa viimeiseksi. Maailma ei esimerkiksi tarvitse enempää geneerisiä Booker DeWittejä.