Global Game Jam 2017: "Muutama bugi, usko jo"

Ohjelmointi on kivaa. Joskus jopa siinä määrin, että sitä haluaa tehdä 48 tunnin aikana niin paljon kuin mahdollista. Näin kävi viime viikonloppuna, kun vuosittainen Global Game Jam pidettiin taas ympäri maapalloa. Oulu sijaitsee maapallolla, joten osallistuin jameihin Oulussa. Pelijameissa on lyhyesti sanottuna ideana tehdä rajoitetussa ajassa jonkin teeman ympärille rakennettu peli. Tämän vuoden teemana oli "aalto".

Pelijameilla saa usein myös ilmaista tavaraa. Esimerkiksi tällaisen hienon tarran.

Ohjelmointi on kivaa. Joskus jopa siinä määrin, että siitä haluaa tehdä juomapelin, jotta se olisi vielä kivempaa. Ostin viime viikolla itselleni uuden "Arduinon", tai jonkin vastaavanlaisen kiinakloonin, jota halusin ehdottomasti käyttää tässä projektissa. Niinpä kehitinkin huippuhauskan juomapelin, joka samalla myös Typing of the Deadin tapaan opettaa koodailemaan. Aallothan liittyvät tähän siten, että ohjelmoinnissa käytetään paljon aaltosulkeita.

Ohjelmointi on kivaa. Joskus jopa siinä määrin, että haluaa kirjoittaa myös kommentteja.

Lyhyesti tiivistettynä: pöydällä on tölkki. Kun tölkkiä nostaa, alkaa tietokoneen ruudulla näkyä koodirivejä, joita pitää naputella. Samalla myöskin näytön sisältö hieman selkenee. Jos kuitenkin innostuu liiaksi nostelemaan tölkkiä, niin näyttö taas sumenee ja alkaa heilua, joten kupin käytölle on löydettävä kultainen keskitie. Kaikki tämä aivan liian tiukan aikarajan puitteissa. Valitettavasti peli ei tarkasta paljonko pelaaja oikeasti juo, joten hörppysuorituksen oikeellisuuden tarkkailu jää kanssapelaajille. Tai voi sitä itseäänkin huijata jos siitä kiksejä saa.

Jonkinlainen kuvantynkä Arduino-puolen virityksestä.

Lopulta saatiin kasaan kolmen henkilön tiimi, ja yksi muusikkokin pyöräytti eeppisen hakkerointibiisin kylkeen. Kahden päivän kovan koodauksen tuloksena saatiin valmis peli. Itse tosin innostuin lauantaina kalibroimaan peliä niin kovin että sunnuntai meni päänsärkyä ja "ei vittu mää laattaan kohta"-fiilistä vastaan taistellessa. Olen lopulta kuitenkin jopa positiivisesti yllättynyt pelin estetiikasta.

Actual gameplay footage.

Jäi sitä optimoitavaakin. Eritoten tölkin noston tai palautumisen tunnistus epäonnistuu joskus, ja onnistuessaankin se on erittäin hidas (ainakin sekunti). Tokihan juomisessa promillet jatkavat nousuaan myös siinä vaiheessa kun pullo on laskettu huulilta, eli kyseessä voi olla tavallaan myös realismiaspekti. Parit graafiset pikkujutut myös jäivät vähän puolitiehen, mutta ehkä sen antaa anteeksi näillä aikarajoilla.

Hauska pikku knoppitieto: videossa esiintyvä tölkki on tyhjä, sillä en krapulan vuoksi voinut juoda mitään. Enkä oikeastaan omistanut enää edes yhtään täyttä tölkkiä. Esimerkiksi kuitenkin aataminomenan liikkeistä voi päätellä, että ei sinne kurkkuun oikeasti mitään mene.

Loppujen lopuksi, kuten yleensä näiden projektien kanssa, projektin päätepisteessä oli viisaampi kuin muutama tunti aiemmin. Unityn sarjaporttiyhteydet ja Arduinon kanssa rupattelu tulevat nyt ensimmäisinä ja isoimpina opittuina asioina mieleen. Lisäksi opin, että kahdeksastakin oluesta voi tulla ikäviä sivuvaikutuksia. Ja tottakai sitä tutustui muutamaan uuteen ihmiseenkin. Kaiken kaikkiaan ihan hauska kokemus, olisi sitä viikonlopun huonomminkin voinut käyttää.

Tämä oli ehkä viikonlopun parasta antia.