Vanhoja strategiapelejä

Muutama postaus sitten muistelin strategiapelisarjaa, jota olen pelannut vuosikausia, eli Civilizationia. Sitä ennen (ja sen jälkeen) kuitenkin tuli pelattua monia erilaisia strategiapelejä, joskin tyyliltään ja skaalaltaan hieman vaatimattomempia. Yleensä vuosituhantisen sivilisaation sijasta pyrittiin rakentamaan kaupunkeja. Hauskoja ne pelit olivat siitäkin huolimatta. Koska olen toivoton nostalgikko, erehdyin myös muistelemaan näitä pelejä nyt tässä postauksessa.

Caesar III

Jotain kautta Caesar III:n demo luikerteli koneelle silloin kun tämä peli oli vielä uusi juttu. Eli 90-luvun viimeisillä hetkillä. Demossa oli kaksi kenttää, ensimmäinen tutoriaali ja toinen tutoriaali. Tutoriaali on hyvä valinta demoon koska se opettaa alkeet. Ymmärrystä kuitenkin haittasi se, että olin pikkupökäle, joka ei ymmärtänyt sanaakaan englantia. Riittävän pitkän satunnaisen naksuttelun jälkeen demo kuitenkin meni läpi. Riittävän monella yrittämällä molemmat kentät hakkasi pariin tuntiin läpi tietämättä mitä edes tapahtui.

Kului muutama vuosi, ja törmäsin cdon.comissa tähän peliin pitkästä aikaa. Hintakin oli kohtuullinen, kuusi euroa. Pakkohan se oli ostaa. Tällä toisella yrityksellä osasin jo enkkua, ja peli alkoi käydä aivan uudella tavalla järkeen. Esimerkiksi marketti olikin hyödyllinen rakennus, sillä ihmiset tarvitsivat ruokaa menestyäkseen elämässä. Vähän samanlainen yllätyshavainto kuin Civilizationissa. Mystinen "well" niminen rakennus ei tarjonnutkaan velliä, vaan vettä, joka sekin oli jossain määrin tärkeää ainetta.

Muuten mukava kaupunginrakentelupeli on vain pilattu todella tönköllä taistelusysteemillä, joka on syystä tai toisesta pitänyt liimata pelin päälle. Käytännössä komennat ukkelit paikkaan x ja toivot että vastustajan sotilaat loppuvat ennen omiasi. Onneksi nämä voi yleensä välttää. Ja ne aavikkokentät, missä "paloasemia" pitää rakentaa viiden metrin välein ettei kaikki räjähdä käsiin, ovat raivostuttavia. Pääasiassa kuitenkin rakentelu on kivaa, ja kaupungin kasvamista on hauska katsella. Visuaalista palautetta saa kasvavien ja (kirjaimellisesti) romahtavien talojen muodossa.

Puolet porukasta mätkii ohikulkevia seeproja, puolet kaivaa taskujen pohjia ja yksi taistelee barbaareita vastaan

Ostin tämän kuitenkin GoG:sta kun halvalla sain. Ja itse asiassa hukkasin sen alkuperäisen levyn johonkin, en ole kovin hyvä fyysisten asioiden kanssa. Edelleenkin varsin hauska peli, pitäisi taas jaksaa pelailla kampanjaa eteenpäin.

Knights & Merchants

Ehkä toinen tietokonepeli, jota tiedän pelanneen. Edelle menee ainoastaan NHL98. Tämä peli ilmeisesti myytiin vanhemmilleni väitteellä, että se on tarpeeksi helppo kenelle tahansa ja myyjä oli omien sanojensa mukaan naksutellut sen illassa läpi. Rohkea väite, eritoten kun itse olen nyt pelaillut peliä parikymmentä vuotta enkä edelleenkään ole päässyt puoltaväliä pitemmälle. Ei peli sinällään kauhean vaikea ole, lähinnä hidastempoinen.

Vaikka tämä peli oli englanniksi, kuten oli myös Caesar III, niin tämän pelaaminen onnistui jossain määrin koska pelin mukana tuli suomenkielinen manuaali. Harmi ettei näitä suomennettuja ohjeita enää tule missään. Eipä kyllä sen puoleen, ei tule englanninkielisiäkään. Tai mitään fyysistä. Toisaalta varmasti hävittäisin kaiken, eli ehkä parempi näin. Valitettavasti tämä manuaali ei kuitenkaan korjannut pelin kaikin puolin kankeaa ja toisinaan ikävystyttävää pelattavuutta.

Tässä pelissä on tönkön taistelusysteemin lisäksi tönkköä kaupunginrakentamista. Taistelusysteemistä on parhaiten jäänyt mieleen se, kuinka tarkkaan joukkojen rynnäköinnin saa ajoittaa. Jos esimerkiksi komentaa ukkelit rynnäkköön vähän väärällä hetkellä, he lähtevät juoksemaan 45 astetta väärään suuntaan, mikä taas yleensä johtaa varmaan kuolemaan kun vihulaiset kävelevät kylkeen. Kaupunginrakentelu taas yleensä jumahtaa siinä vaiheessa kun "ahkerat" "työntekijät" törmäilevät toisiinsa ja jäävät vain tuijottelemaan toisiaan tarpeettoman pitkäksi aikaa.

Selkeää hommaa.

Steamista tämän nykyään saa, mutta siinä ja hilkulla viitsiikö pelata. Ehkä nostalgian vuoksi korkeintaan kokeilla, muuten tökkivän pelin kanssa tuhertaminen aiheuttaa enimmäkseen pahaa mieltä. Yksi vaihtoehto olisi tietty oikeasti opetella pelaamaan peliä, sillä ilmeisesti hyvin optimoimalla ukkeleiden keskinäistä törmäilyä saa vähennettyä ja kylän menoa vähän jouhevammaksi.

...mutta sehän vaatisi aikaa ja vaivaa.

Merien Valtias

Tämän pelin puolestaan sain Suomen PC Gamerin (RIP in Peas) mukana, kun pelilehtien mukana tuli vielä niitä hienoja demokiekkoja. Paitsi että tämä ei ollutkaan demo, vaan kokonainen peli! Niin jännittävää ja eksoottista. Pelin tavoitteena oli tottakai tulla nimensä mukaisesti merien valtiaaksi kaupan- ja/tai sodankäynnillä. Tästä aiheesta on varmasti tehty tuhat ja yksi peliä, mutta miten monessa niistä on suomenkielinen ääninäyttely?

Tottakai, kun ilmaiseksi saa kokonaisen pelin, niin kyllähän siitä on pakko tykätä. Tällä kertaa edes kielimuuri ei noussut esteeksi (tai tekosyyksi), sillä kaikki oli suomeksi. Sinänsä surullista, mutta loppujen lopuksi kielellä ei ollutkaan mitään merkitystä, sillä menestys tässäkin pelissä jäi aika laihaksi. Ilmeisesti en ollut kovin häävi strategikko silloinkaan "joskus kauan sitten". Moninpelissä sentään (muistaakseni) myllytin pikkuveljeä, koska sitä varten pikkuveljet ovat olemassa.

No, kävi niin että tämäkin levy hävisi johonkin vuosien saatossa. Monta kuunkiertoa myöhemmin törmäsin kuitenkin uudestaan kiekkoon, joskin sen eri yksilöön. Tottakai peli piti laittaa saman tien testiin. Oliko aika kullannut muistot sitten tämänkin pelin suhteen? Oli. Käyttöliittymä oli aika nihkeä, ja pelikin itsessään hieman monotoninen, kuten nämä meripelit aika usein tuppaavat olemaan. Sentään kapteenin apupojan (tälle on varmasti jokin hieno termi, jota en tiedä) suomenkielinen ääninäyttely oli yhtä hauska kuin ennenkin.

Antakaa niiden tuntea keulamme ( ͡° ͜ʖ ͡°)

Tässä pelissä on vain se ongelma ettei sitä saa enää mistään. Ei. Mistään. Joten ajattelin olla poikkeuksellisen höveli, ja laitoin sen PC Gamerin demolevyn levykuvan ladattavaksi tänne, jos en äskeisillä haukuilla onnistunut pelottelemaan pois uteliaita sieluja. Tuttuun tapaan tämäkin vanhempi peli vaatii aika runsaasti tunkkia, eli virtuaalikone ja Dosbox saattavat olla tarpeen. Ja siltikin hiiri ei oikein tykännyt toimia, varmaan Dosboxin asetukset olivat kenossa.

Kuumoittava varoitus. Jos sattuu omistamaan SCSI-kovon.

Loppukaneettina voin todeta, että jos jollakulla on vanha peli jonka parissa viihtyi ennen tuntikausia, nyt ei ole liian myöhäistä uudelleentutustua siihen peliin, ja pettyä siihen kuinka tönkkö se olikaan.