Vanhasta läppäristä retropelikoneeksi

Aika monella meistä lojuu nurkassa vanha läppäri, mahdollisesti jopa useampikin. Koneita, joita ei viitsisi kaatopaikallekaan heittää, mutta joista aika on väistämättä ajanut ohitse. Yksi varsin hauska käyttökohde tällaiselle koneelle on emulointiin perustuva retropeliasema. Tällaiseen käyttöön ei oikeastaan tarvitse kuin läppärin ja internetin, ja internetkin on vapaaehtoinen jos jaksaa säätää. Laskentatehoa ei hurjasti vaadita, joskin vanhemmilla ja hitaammilla koneilla saa modernempien konsoleiden emuloinnin unohtaa.

Käväisen tässä tekstissä lähinnä pintapuolisesti läpi askeleet millä sain oman peliläppärin pyörimään. Ohjeiden seuraaminen vaatii pääasiassa lukutaitoa, mutta jonkinlainen kokemus Linuxista ja tietokoneista ylipäätänsä on takuuvarmasti avuksi. En esimerkiksi kuitenkaan jaksa selittää kuinka käyttiksen asennus tapahtuu, sillä siihen löytyy parempia ohjeita netistä. Toisaalta, jos nurkissa lojuva läppäri on muutenkin vanha ja pölyinen turhake, niin nythän on hyvä aika ja mahdollisuus alkaa opetella uutta asiaa hukkamaatta rakkaita perhekuvia.

Läppäri, jossa pyörii Sanic the Hegehug 3, jota pelataan SNES-kapulalla. Heresy.

Ensimmäinen urakka on luonnollisesti asentaa Linux läppärille, koska:

• se on ilmainen ja helposti saatavissa
• se on helposti myös muokattavissa ja mahdollista saada toimimaan romummallakin läppärillä
• se ei ole Windows

Käyttiksen asennus voi olla tämän prosessin jännin vaihe, sillä se pyyhkii koneen sileäksi, mutta se on myös helpoimpia juttuja. Linuxin distron valinnassa voinee käyttää omaa harkintakykyään, mutta perusvarma vaihtoehto on Ubuntu, jos ei ole varma siitä mitä on tekemässä. Itse mielikuvituksettomana elämyspelkurina päädyin juurikin Ubuntuun. Netistä löytyy varmasti hyviä asennusohjeita halutun Linuxin asentamiseen, esimerkiksi Ubuntun asennusohjeet löytyvät yllättäen Ubuntun sivuilta.

Se on Ubuntu. Piti laittaa joku kuva ettei mene liian tekstivetoiseksi.

Kun Linux on asennettu (toivon mukaan kohtuuttoman kivuttomasti), voi alkaa tunaamaan emulaattoreita läppärille. Tietämättömille tiedoksi, emulaattori on ohjelma joka pyörittää pelejä imitoimalla halutun konsolin toimintaa. Lyhyesti tiivistettynä, mustaa magiaa. Itse päädyin RetroPie-systeemiin, sillä siinä pääsi suhteellisen vähällä tunkkaamisella. Aikuisten oikeastihan tämä järjestelmä on tarkoitettu Raspberry Pi:lle ja Debianille, mutta koska Linux on Linux, niin esimerkiksi Ubuntulla tämä kuitenkin pyörähti aika näpsäkästi.

Käytännössä RetroPie on näppärä all-in-one -ratkaisu, joka sisältää kaiken varmasti riittävästä määrästä emulaattoreita aina yhtenäistettyyn ja varsin näppärään käyttöliittymään saakka. Ja mikä parasta, kaikki löytyy yhden skriptin takaa. Varsin hyvin kirjoitettu asennusohje Ubuntulle löytyy täältä. Asennusskripti oli vähän erilainen uudessa versiossa, mutta tervettä järkeä käyttämällä pääsi aika helposti. Yksi emulaattori ei kääntynyt, muistaakseni jokin antiikkinen PC, josta en jaksanut kauheasti välittää.

Tällainen pitäisi lävähtää silmille kun kirjoittaa "emulationstation" terminaaliin. Saattoi jopa käynnistyä suoraan bootissakin, en muista enää.

Emulaattorien asennuksen jälkeen päästäänkin sille hauskan harmaalle vyöhykkeelle. Vaikka emulaattorit ovat yleensä sinänsä ok lakiteknisestä näkökulmasta (lukuunottamatta joissakin emulaattoreissa tarvittavaa BIOSia), niin varsinaiset pelit (eli ROMit) ovat tekijänoikeuksilla suojattua materiaalia. Tämän vuoksi en linkkaa tähän mitään, koska olen liian nuori ja kaunis vankilaan, mutta sanotaanko että Google toimii tässäkin asiassa. Myöskin vapaasti käytettäviä romeja löytyy jos meinaa jännittää ladata siinä-ja-hilkulla-sisältöä, mutta näiden laatu ja määrä on mitä on.

ROMithan ovat käytännössä tiedostoja, jotka vastaavat niitä oikeita kasetteja, joita oikeassa maailmassa työnnettiin oikeaan konsoliin. RetroPien asennuksen jälkeen kotikansiossa pitäisi olla RetroPie-niminen kansio. Tämän alta löytyy kansio roms, jonka alta löytyvät viimein konsolikohtaiset rom-kansiot. Näiden alle kun nakkelee haluamiaan pelejä niin seuraavan Emulationstationin bootin jälkeen pelejä pitäisi ilmestyä. Itse en ainakaan pakattuja pelejä saanut toimimaan, joten pikkuisen säätämistä voi tulla jos innostui latailemaan romeja urakalla.

Pelattavaa viikonlopuksi.

Kun emulaattorit on kunnossa ja löytyy jotain pelailtavaakin, on homma jo periaatteessa valmis. Käytännössä vielä pitää hankkia ohjain. Toki näppikselläkin voi nakutella, mutta peli-ilo kärsii aika kovasti tällaisesta. Lisäksi itselläni RetroPie tykkäsi herjata joystikin puutteesta emulaattoreita käynnistellessä. Verkkokauppa.comista löytyy ylihintaisia retro-ohjaimia jos ei jaksa tilata ulkomailta asti, mutta suosittelen ennemmin penkomaan Ebaysta ja Amazonista. Lähestulkoon jokaisesta vähän vanhemmasta ohjaimesta löytyy usb-piuhalla oleva versio, joka sopi tällaiseen tarkoitukseen.

Mitä sitten? No loputtomasti tunattavaa tietty. Esimerkiksi läppärin liittäminen telkkariin, eihän kukaan pikkuruudulta näitä pelaa jos ei ole pakko. Tämä on Linuxin kanssa yllättävän usein ei-triviaali ongelma. Itse sain kuvan liikkumaan televisioon suosiolla, mutta äänen kanssa tuli hieman ongelmia. Ratkaisuna toimi PulseAudio Volume Controlin asentaminen (apt-get install pavucontrol), jolla äänen sai ohjattua oikeaan suuntaan.

Vielä asia, joka itseä tällä hetkellä tässä isommin tympii, on kuvan tarkka laatu. Jostain pitäisi kaivaa filtteri, jolla kuvan laatua saisi lähemmäs rehellisen vanhan kansan putkitelkkarin laatua. Eli suttuinen, sumea ja scanline-efektillä. Joka tapauksessa, nyt vanhan läppärin pitäisi olla uskomattoman hieno ja huippuhuikee retropelimasiina, jolla voi pelailla vanhoja pelejä ja miettiä "mikä tässäkin pelissä oli muka niin hienoa silloin joskus".

Jotakuinkin näin.

PS: Yksi henkilökohtaisista suosikkiblogeistani, Kasper Diem, teki jutun kunnanvaakunoista, joka saattaa olla jostain tuttu aihe. Great minds think alike vissiinkin. Tosin en tajua miten Lapua muka ei voi olla kymmenen parhaan vaakunan joukossa. Huono lista, lista vaihtoon.

PPS: RetroArch olisi saattanut olla parempi vaihtoehto RetroPien sijasta. Meni jo.