Rahastosäästämistä kansantajuisesti, eli niin kuin minä sen ymmärrän.

Jokainen itsensä vakavasti ottava rahabloggari aloittaa tällä.

Tässä eräänä päivänä päätin, että olen kyllästynyt olemaan köyhä, jolla ei ole edes yhtään miljoonaa pankkitilillä. Rehellisellä työllä ei toki rikastu, eikä rikolliseksikaan oikeastaan viitsi alkaa. Olen onnekseni kuullut maagisesta raha-automaatista nimeltään sijoittaminen. Eli laita johonkin rahaa, odota tovi ja vastaanota enemmän rahaa kuin mitä alunperin laitoit sinne johonkin. Tätä toistetaan kunnes rahan määrä on riittävä.

Rahastosijoittaminen on keino, jolla minun kaltaiseni osakkeista ja pörsseistä mitään tietämättömät hölmöt voivat tuntea itsensä oman elämänsä Warren Buffetteiksi (ei sukua Rax Buffetille). Käytännössä ostat rahastosta osuuden, ja joku sinua viisaampi sijoittaa summan hyvin. Näin sijoitukset tuottavat rahaa ilman että joudut miettimään muuta kuin minkä värisen Ferrarin haluat. Itse haluan keltaisen. Sitten kun tuottoa on tarpeeksi, voi oman omistuksena myydä ja marssia autokauppaan.

Punainen on niin nähty.

Yrittäessäni seikkailuja rahastosijoittamisen ihmemaassa, päädyin Osuuspankin rahastoihin, pääasiassa koska minulla on jo tili ja muut tarpeelliset tiedot siellä valmiiksi. Myöskään omistajajäsenenä en joutunut maksamaan kirjaus- tai lunastuspalkkioita, jotka veloitetaan kun haluat siirtää rahaa suuntaan tai toiseen. Tämä on varsin näppärää, jos haluaa veivata rahojaan edestakaisin urakalla kuten kunnon sijoitushai. Tai jos haluaa kokeilla riskittä.

Osuuspankilta löytyi rahastoja joka lähtöön: osakerahastoja, yhdistelmärahastoja, korkorahastoja ja monia muita, mistä ymmärrän vielä vähemmän. On erilaisia säästörahastoja ja sijoitusrahastoja. Rahastonsa voi valita vaikka maanosan mukaan, haluamansa riskin mukaan tai jopa luonnonmukaisuuden mukaan. Syyllisyyttä omasta olemassaolostaan voikin keventää sijoittamalla "Vähähiilinen maailma" -rahastoon, joka pyrkii lisäämään teollisuuden tietoisuuttaa hiilijalanjäljestä.

Olen oman elämäni Jeesus

Päädyin lopulta rahastoon nimeltä "Varovainen", ei varmastikaan tarvitse kauheasti arvuutella miksi. Tämä mainostaa olevansa yhdistelmärahasto, joka koostuu pääasiassa korkosijoituksista höystettynä osakkeilla, ja soveltuu ilmeisesti säästämiseen ihmisille, jotka eivät halua menettää rahojaan. Osa selityksestä meni ohitse, mutta koska oli kiire alkaa rikkaaksi niin päätin laittaa ensiksi rahat ja miettiä sitten. Päivän odottelun jälkeen olinkin jotakuinkin onnellinen rahasto-osuuden omistaja.

Nyt sijoituksesta on kulunut viikko pari, miten tällä hetkellä sitten menee? No, laitoin rahastoon mielestäni alkuun varsin kohtuulliset 30 euroa. Tällä hetkellä omistusteni arvo on 29,77 euroa. Voisi siis sanoa, että tällä hetkellä menee päin persettä. Auto on vielä, sitä ei pankki ole vienyt. Tässä tilanteessa kuitenkin piilee se rahastosäästämisen heikkous: siinä missä säästötilillä arvo heikkenee inflaation mukana, rahastoissa arvo heikkenee inflaation sekä markkinoiden mukana.

Pohja on nähty, pohjalla käyty.

Internetissä kuitenkin vahvasti väitettiin, että rahastosijoittaminen on fiksumpaa kuin säästötili juuri tästä samasta syystä: sen pitäisi kasvaa markkinoiden kanssa, ja olla keskimäärin kannattavampi veto. Tai sitten ei, kuten nyt kävi. Riskillä on hyvä elää, seuraavaksi otan pikavipit ja laitan kaiken Afrikka-rahastoon. Ehkä vielä ei kuitenkaan kannata tappioista masentua, mutta haaveita Ferrarista voisi realisoida Mazdaan. Voisin silti sanoa loppuyhteenvetona, että köyhät voi suksia kuikkaan minun blogistani. Raha se on joka jyllää. Sitten kahdenkymmenen vuoden päästä.

 

Jokainen itsensä vakavasti ottava rahastobloggari päättää tähän.