sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Olo on kuin rikkiheksafluoridipallolla

En tiedä oletteko kuulleet Mikael Gabrielin Helium-biisiä. Itse olen. Jos ette ole niin ei se haittaa, oikeastaan parempi niin. Lyhyesti sanottuna, minua häiritsee kovasti kertosäe. En linkkaa biisiä koska syyt, mutta alla ovat kertosäkeessä mainitut sanat jotta saa jonkinlaista kuvaa mistä tässä nyt on kyse:

nainen oot mun helium
kevyt oon kun helium
sun lähellä alan puhu kielillä
ilmapalloäänellä
mä oon täällä mä leijun ku helium

Ensimmäinen säe, "nainen oot mun helium", herättää jo paljon kysymyksiä. Miten nainen, joka koostuu alkuaineista, voi olla alkuaine? Toisekseen, mihin hän käyttää tätä omaa heliuminlähdettään? Vetääkö hän kaasumaisen naisen henkeen ja tekee hauskoja mikkihiiri-imitaatioita, vai täyttääkö hän ilmapalloja naisella vappuna? Vai olisiko tarkoituksena kenties käyttää nestemäistä naista jäähdytysaineena korkeissa lämpötiloissa? Nestemäisen naisen jäähdytyskykyä on tutkittu vähän, mutta kyllä nestemäistä heliumia huonompi se on jo siitäkin syystä että naisen nesteytymispiste on korkeammassa lämpötilassa.

"Kevyt oon kuin helium" antaisi puolestaan olettaa, että laulajan massa olisi tavalla tai toisella sidonnainen heliumin massaan. Se, mitä tästä toteamuksesta jää kuitenkin auki, on se että onko laulajan massa yhtä suuri kuin heliumatomin massa (6.6 x 10-24 g), vai onko pelkästään hänen kehonsa tiheys sama kuin heliumilla (0.1768 g/L). Voidaan kuitenkin näillä perustein sanoa, että tällaisilla tiheyksillä hänen pitäisi nousta ylös ilmakehän ylimpiin kerroksiin, mitä ei ainakaan vielä valitettavasti ole tapahtunut. Toisaalta nousemisen voi estää pukeutumalla raskaisiin vaatteisiin ja asusteisiin, mikä selittäisi rap-artistien kaulassa roikkuvan kullan määrän.

Kolmas ja neljäs säe puolestaan viittaisivat naisen käyttöön viihteellisessä äänentaajuuden muunnoskäytössä. "Sun lähellä alan puhuu kielillä/ ilmapalloäänellä". Milloin joku olisikaan lähempänä kuin omien keuhkojen sisälllä? Naisen tiheys on hyvin epäeksakti vakio, sillä se vaihtelee naisyksiköiden välillä huomattavasti. Myöskin "ilmapalloäänen" käsite on joustava, sillä ääni riippuu ilmapallon sisällöstä, kuten alla olevassa videossa esitetään. Vaihtoehtoja jää kuitenkin kaksi. Joko myös nainen on ilmaa kevyempi, ja ilmapalloäänellä tarkoitetaan tunnetumpaa, kimeää ilmapalloääntä. Tätä tukisi ensimmäinen säe "nainen oot mun helium", jossa naiseen viitataan heliumina. Toinen vaihtoehto on että nainen on normaalisti käsittämämme nainen, jonka tiheys jotakuinkin on 1062 g/L. Videossa käytetyn rikkiheksafluoridin tiheys on 6.17 g/L, joten tästä voi heittää arviota kuinka matala ääni kaasumaisen naisen hengittämisestä lähtee.


Viimeisessä säkeessä todetaan "mä leijun ku helium". Tämä lause sisältää periaatteessa semanttisen virheen. Helium ei varsinaisesti leiju, toisin kuin esimerkiksi heliumpallo, vaikka se ilmaa harvempana kaasuna nouseekin ilman yläpuolelle. Helium on kaasua, ja näin ollen se leviää mahdollisimman tasaisesti ympäristöönsä. Olisikin oikeampaa sanoa "mä leijun kuin heliumpallo". Tämä viides säe yhdistettynä toiseen säkeeseen antaisi olettaa että laulaja muistuttaisi juurikin tätä heliumpalloa ("kevyt oon ku helium"/"mä leijun ku helium"), jossa helium on korvattu ilmaa kevyemmällä kaasumaisella naisella. Tässä tilanteessa ihmisen iho muodostaisi ilmapallon kumikuoren kaltaisen umpinaisen kaasusäiliön, mikäli ihminen tajuaisi pitää suunsa kiinni.

Lopputuloksena voidaan sanoa, että kappaleen sanat ovat hieman epäselvät ja jättävät huomattavasti kysymyksiä auki. Positiivista kuitenkin on se, että  kappaleen sanat eivät esineellistä naisia, vaan alkuaineellistavat, mikä on huomattavasti parempi tieteelliseltä näkökannalta asiaa tarkasteltuna.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti