keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Kymmenen asiaa, jotka näkisin mieluummin Temptation Islandissa, kuin ne asiat mitä siinä nyt näen.

Olen katsonut jakson Temptation Islandia (älä kysy, en kerro). Niille, joilla on vielä molemmat aivosolut tallessa ja ohjelma katsomatta, niin lyhyesti kupletin juoni: kyseessä on ohjelma, jossa neljä pariskuntaa erotetaan toisistaan ja erotetut puoliskot laitetaan vastakkaista sukupuolta olevien 10 sinkun keskuuteen bailamaan ja baneskelemaan. Laatuviihdettä. Tässä kuitenkin 10 asiaa, jotka näkisin mielelläni ohjelmassa, jotta se voisi olla entistä korkealaatuisempaa ohjelmaa.

1. Joku erilainen tyyppi
Kun ainoa ero ihmisten välillä on se, miten rasittavaa murretta he puhuvat, alkaa toivoa vähän enemmän vaihtelua. Joku johon voi samaistua. Esimerkiksi kernel-guru. Koska itsekkin olen guru, toki. Sain tänään töissä guru-sandaalitkin. Tosin oikeissa guru-sandaaleissa ei ole takaremmiä.

Nyt kärsii työntää sormen pistorasiaan, vai miten se ESD taas toimikaan?
2. Talvinen Suomi
Lämpimässä Thaimaassa (tai jossain kaukana) punoittavia ihmisiä vähissä vaatteissa on ikävä katsoa. Suomessa ei 1) nahka pala 2) vaatteet pysyy päällä. Toki vähissä vaatteissa olevat ei-punoittavat ihmiset ovat periaatteessa ok, mutta Big Brother todisti aika mallikkaasti miten hyvältä se näyttää.

3. Aurinkorasva
Jos ei maisemanvaihdos onnistu, niin jotain sille punoitukselle pitää tehdä, muuten puolet porukasta palaa kotia melanooman kanssa ja verkkokalvoon palaa punainen läikkä.

Tätä kaveria ei punoitus paina.
4. Pekoni
Kaikki on parempaa pekonin kanssa. En tiedä miten se suoranaisesti tässä tapauksessa auttaisi, mutta ei se nyt enää tästä ohjelmasta huonompaa voisi tehdä.

5. Paavi Urbanus II
Sen lisäksi että Urbanus Toinen koki tärkeäksi aloittaa ensimmäisen ristiretken, hän olisi myös mielenkiintoinen hahmo tällaisessa paheellisessa ympäristössä. Keskiaikainen katolinen uskonnollinen moraali toisi mukavaa kontrastia.

Pope does not approve.
6. Terve parisuhde
Vähän saman kuin toivoisi näkevänsä nolla varoitusta kääntäjässä. Mutta aina voi haaveilla.

7. Rönttönen
No perhana, jos ohjelman pointti on saada puolitutut kännissä nussuttelemaan, niin näytetään sitten loppuun saakka. Töissä yksi henkilö muuten sanoo Enter-nappulaa rönttöseksi, mikä on mielestäni äärettömän hauska nimitys sille.

8. Minä
Jos jossain on käytännössä loputon alkoholibuffetti tuotantoyhtiön piikkin, niin se on paikka jossa haluan sijaita. Rasittavat muijatkaan eivät haittaisi niin paljon kun nesteytys olisi kunnossa.

9. 28 kappaletta 10 kilon hiekkasäkkejä ihmisten sijasta
Ohjelmaan osallistujien älykkyysosamäärä, sex appeal ja viihdyttävyys nousisi räjähdysmäisesti tämän vaihdoksen myötä. Katsoisin.

10. Hyvän tv-ohjelman
Tämä yksinkertainen peliliike voisi huomattavasti parantaa halua katsoa ohjelma toisenkin kerran. Mutta kaikkea ei voi saada tälläkään elämän osa-alueella.

maanantai 28. maaliskuuta 2016

Pääsiäinen 2016

Pääsiäinen oli, ja pääsiäinen meni, eikä pääsiäisestä loppujen lopuksi jäänyt paljoa muuta jäljelle kuin muutama tuhatta kilokaloria suklaamunista ja jäätävä nuha. Loma kului pääasiassa kiertäessä perhettä ja muita tuttuja pitkin poikin Pohjanmaata.

Torstaina alkoi loma, ja samana päivänä käväisin äidin tykönä. Vaivanpalkaksi vierailusta sain kaksi hienoa mukia: Arabian jokin muki (luotan että tällä on paljon rahallista arvoa) ja hauska lehmämuki (tämän vien töihin). Ja söin perinteistä pääsiäiskinkkua. Parhaat perinteet ovat ne, joihin liittyy kinkku.

Mukeilla miljonääriksi
Perjantaina askartelin pajunvitsoja avokin siskontyttöjen kanssa, koska ilmeisesti etelämmässä on tapana virpoa pitkäperjantaita seuraavana lauantaina. Koska miksi ei? Seuraavaksi varmaan joululahjat jaetaan juhannuksena. Ja pääsiäisenä syödään kinkkua. Joka tapauksessa, pajunvitsailutaidot ovat ilmeisesti vähän ruosteessa, sillä aika kökköjä niistä tuli. Onneksi en itse virponut niillä, olisi voinut nolottaa.

Lauantaina tuli sitten katsottua koiranpentuja. Söpöjä pikku palleroita. Aika väsyneitä tosin olivat. Ihailtavaa on kyllä se, miten huoletta yksi koiranpentu voi kävellä toisen nukkuvan koiran yli sen kummempia tunnontuskia tuntematta, ja lopulta lyssähtää toisen päälle nukkumaan. Saa kuitenkin nähdä onko perheenlisäystä luvassa.

"Huomioi olemassaoloni, ihminen"
Illasta oli tylsää aikaa, joten kokeilin Elisa Kirja-palvelua. Aiemmin olen Kindleä käyttänyt, koska suomeksi on hyvin hankala löytää mielenkiintoista kirjallisuutta ja Kindle nyt tuntuu äkkiseltään parhaalta ulkomaisen kirjallisuuden kaupalta. Nytkin löytyi aika nihkeästi mitään mielenkiintoista, mutta Alivaltiosihteerin "Joukossa virallisuus tiivistyy" -kirja oli ihan viiden euron väärti. Jos sattuu tietämään hyviä suomalaisia e-kirjakauppoja niin voi suositella.

En tiedä saako tätä mitenkään järkyvästä näkymään mobiililla.
En tiedä johtuiko vieraasta koirasta vai appivanhemmista, mutta sunnuntaina sain ehkä elämäni pahimman allergiareaktion. Siinä vaiheessa, kun herää yöllä eikä tiedä valuuko vettä enemmän silmistä vai nenästä ja henkitorvesta lähtee lähinnä kukkopilliä muistuttava ääni, voi alkaa huolestua. Heinixiä meni viikonlopun aikana aika paljon, toisinaan siitä oli apua, toisinaan se aiheutti lähinnä kauhean väsymyksen. Lienee aika hankkia itsensä allergiatesteihin pitkästä aikaa.

Autossa kertyi loman aikana 761 kilsaa, mikä on vähän enemmän kuin tarpeeksi neljälle päivälle. Radiota tuli kuunneltua iso osa matkasta, enkä kuollaksenikaan tajua miten radio ei ole vielä kuollut. Mainoksia, rasittavia juontajia ja samat 20 biisiä joka kanavalla. Ensi kerralla kun radiosta tärähtää "Että mitähän vittua", en käännä kanavaa toiselle vaan käännän auton vastaantulevan rekan alle.
Ja kuten kunnon lomaan kuuluu, niin lopputuloksena on enemmän väsymystä kuin rentoutumista. Olen keskimäärin aika huono nukkumaan, mutta onnistuin nyt nukkumaan yli 12 tuntia putkeen. En muista milloin viimeksi olisin onnistunut nukkumaan edes kahdeksan tuntia yhtä soittoa. Tänään olen sitten keskittynyt tekemään sitä mitä osaan parhaiten: en mitään. Melkein sanoisin että tänään onkin loman mukavin päivä. Onneksi huomenna pääsee takaisin töihin.


PS: En nähnyt yhtään munarikkaan pääsiäisen toivotusta, tämä blogi selkeästi toimii.
PPS: Tällä blogilla on nyt yli tuhat katselukertaa.

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Mitä tehdä kun joku toivottaa munarikasta pääsiäistä

Pääsiäisen kulahtanein läppä on varmasti hassunhauska "munarikasta pääsiäistä"-toivotus. Tässä viiden kohdan oikea reaktio kun vastaanotat kyseisen tervehdyksen.


1. Huokaise
2. Avaa ja riisu housut
3. Heilauta helikopteri pyörimään. Naiselta voi vaatia hieman työtä.
4. Säilytä katsekontakti
5. Totea "sitä samaa myös sinulle". Jos osaat iskeä silmää niin nyt on hyvä hetki.

Jos törmäät tähän ah-niin-hauskaan läppään Facebookissa niin linkkaa suoraan Meatspin ja lisää mukaan kommentti "HA HA HAUSKAA HEHE MUNA ON NIIN KUIN PENIS HE HE TÄSSÄ MUNARIKASTA PÄÄSIÄISTÄ SINULLE HA HA". Jos et tiedä mikä on Meatspin niin suosittelen googlettamaan sen äidin kanssa.

Ei jaksa enää mahdottomasti jokavuotinen munavitsi naurattaa. Olen tulossa vanhaksi ja vihaiseksi.

Ehkä olen huumorintajuton munapää (heh muna).

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Täytetyt suklaamunat

Kuten aiemmin totesin, pääsiäisessä parasta ovat töhnämunat. Eli maitokreemillä täytetyt suklaamunat. Valitettavasti muutkin ovat huomanneet tämän, ja Prismassa näiden suklaamunien tarjonta on ollut varsin puutteellista tarjontaan nähden. Niinpä otin härän sarvet omiin käsiin ja tein käsintehtyjä töhnäreitä. Reseptikin löytyi netistä Valion sivulta. Näillä ei tosin ole kai mitään tekemistä maitokreemin kanssa, mutta suklaanhimossa kyllä nämäkin käy.

En tosin tehnyt appelsiinihilloketta, koska siihen tulee 1/2 dl sitruslikööriä, ja tiedän kyllä mitä sille ylijääneelle sitrusliiköörille olisi tapahtunut, ja seuraavana päivänä oli kuitenkin työpäivä. En myöskään tehnyt sitrustäytettä, koska siihen olisi tarvinnut lemon curdia, jota en viitsinyt ostaa yhden ruokalusikallisen takia. Oikeastaan en myöskään tehnyt suklaatäytettä ohjeen mukaan, sillä siihen olisi tullut pikakahvia, jota en myöskään viitsinyt ostaa pikkumäärän takia. Ja täytteeseen humahti vahingossa koko purkki tuorejuustoa puolikkaan sijaan.

Herkullista mössöä
Tekeminen itsessään oli aika helppoa, "sekoita ainekset kulhossa kunnes valmista"-tasoa. Tässä vaiheessa hohottelin itsekseni kuinka Valion sivuilla reseptin vaikeustasoksi oli merkattu "Keskivaikea". Sitten piti alkaa irrotella suklaamunista päitä, tai "hattuja", jotta täytteen pystyi valuttamaan sisään. Käytin Kindereitä, koska ne ovat parhaita. Joka tapauksessa, lähestulkoon samantien kun koitin alkaa leikkaamaan päätä poikki niin muna purkautui atomeiksi.

Herkullista suklaata
Jonkinlaisia näistä kuitenkin tuli. Pakko myöntää, että kuvassa näkyvät munat olivat halki toiselta puolelta, paitsi etummainen josta ei oikein enää ottanut mitään tolkkua. Myöskin munakuppien puutteessa käytin shottilaseja. Ihan hyviltä maistuivat, joskin tupla-annos appelsiinituorejuustoa maistui aika vahvasti läpi. Nokkelampi minä olisi laittanut tupla-annoksen myös muita aineksia tasapainottamaan, mutta ahneempi minä ehti syödä jo kaiken.

Ja tokihan kun kyse oli Kinder-munista, niin olihan siellä niitä yllätyksiäkin. Tosin ilmeisesti lappasin kyytiin jotain Prinsessa-editio munia, sillä kaikki lelut olivat enemmän tai vähemmän "meh". Robotti jolla on tarroilla vaihdettava naama, koira jolla on hattu ja 25-vuotiaalle miehelle liian pieni rannekoru. Aikuisille pitäisi olla omia suklaamunia, jotka voisivat sisältää esimerkiksi oluttölkin, lahjakortin lähimpään kebulaan tai "vapaudut vankilasta"-kortin. Start-upin paikka.

Herkullisia leluja

maanantai 21. maaliskuuta 2016

Kuukauden soittolista


Olen yrittänyt vähentää musiikista bloggaamista, koska musiikki on keskimäärin niin subjektiivinen aihe että siitä on mahdotonta kirjoittaa mitään järkevää. Tein kuitenkin kuukauden soittolistan (ja tekstin siitä), koska pakko nyt jotain edes. Lista koostuu Spotifyn Discover Weekly, Fresh Finds ja New Releases osioiden tarjoamien kappaleiden lisäksi mielivaltaisesti satunnaisista biiseistä. Eli vähän kaikille jotain, mutta kenellekkään ei paljon mitään. Paitsi minulle.



Joitain parhaita poimintoja listalta ja selityksiä kysymykseen "Miksi?" seuraa alla:

Stam1na - Meidänkaltaisillemme
Stam1na päästi pihalle uuden levyn viime viikolla. Tämä oli mielestäni helposti levyn paras biisi, ja oli siellä pari muutakin hienoa vetoa.

Deftones - Doomed User
Mukavaa mättöä Deftonesilta. Ei ehkä paras kappale mitä olen bändiltä kuullut, mutta se on uusi niin ainakin se on vaihtelua.

Negatiiviset Nuoret - Mä oon niin ruma
"Ultraäänes näky pelkkä kasa paskaa ja kätilö sai slaagin ku se otti sitä vastaan" on paras aloitus kappaleelle mitä olen hetkeen kuullu. Rattoisaa pop-punkkia.

Jaakko Aukusti - Himalaya
Ehkä paras suomalainen artisti tällä hetkellä. Kevyen oloista poppia, joka vaatii kuitenkin useamman kuuntelukerran sulatuksen ennen kuin alkaa upota.

Lord Est & Peris - Ralleissa
Rehellisesti sanottuna en ole saattanut kuunnella tätä biisiä kertaakaan alusta loppuun. Olin vain niin yllättynyt että Lord Est tekee vielä musiikkia että oli pakko laittaa.

Stig - IT-mies
Ei tätä tarvitse edes perustella. Kuulostaa samalta kuin Stig aina, mutta sanoituksella joka osuu ja uppoaa ammattiuraansa aloittelevaan IT-mieheen.

Lasse Holm - Cannelloni Macaroni
Taitaa olla listan ainoa kasari. Antaa videon puhua puolestaan:


Vuoden 1986 parhaat lyriikat, tässä ja nyt. Ei ollut varaa ostaa savuja ja pyroja videoon niin nakellaan sitten jauhoja ja makaroneja.

Huoratron - XXVI Crimes of Love
Uusi Huoratron kuulostaa enemmän kuin vähän Gesaffelsteinilta, mikä ei sinänsä ole paha asia. Syntikkahardcorea parhaimmillaan.

Get Real, Claude VonStroke & Green Velvet - Mind Yo Bizness
Claude VonStroke on ehkä paras "tällaisen" musiikin tuottaja. En tiedä genreä, en minä mikään musiikkitoimittaja ole. Joku techno/tech house.

Rusko - Cockney Thug (Caspa Remix)
When your spirit is floating down that tunnel, towards the light 
You know what's behind the light? 
It's not God, it's me
And I'm gonna kick your poncey soul 
All the way back down the tunnel 'till you choke on your own fucked up ribs

Sash! vs. Olly James - Ecuador
Uudelleenversiointi ysäriklassikosta. Olisi voinut olla paljon huonompikin, yllätyin positiivisesti. Raiskaus joka ei tuntunutkaan pahalta.

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Vaihtoehtourheiluvideopelit

Miksi hakata sitä ainaista fifaa tai änäriä kun voi hakata jotain aivan muuta? Tuo lause kuulosti paljon paremmalta päässä. Mitä käytännön järkeä on pelata urheilupelejä, kun voi urheilla itse oikeassa elämässä? Jos kuitenkin haluaa pelata urhelupeliä tuntematta itseään laiskaksi sohvaeläimeksi niin siihenkin löytyy porsaanreikä.

Vaihtoehtourheiluvideopeli on haastava yhdyssana. Lisäksi se tarkoittaa urheilupeliä, joka ei suoranaisesti pohjaudu mihinkään urheilulajiin. Eli urheilupeli, jossa pelataan keksittyä urheilua. Eli lajia, mitä ei voi oikeasti harrastaa, ja jota voi pelata tyytyväisenä vailla syyllisyyden tuskaa. Tällä ei ole mitään tekemistä e-sportsin kanssa, vaan termi oli oma_keksimä.

Speed Ball 2 - Brutal Deluxe

Speedball on vuonna 1988 alkanut urheilupelisarja, jonka perusajatus muistuttaa rugbyn ja käsipallon yhdistelmää. Tähän komboon kun vielä läväytetään päälle kunnon turpaanvetomentaliteetti niin varsinainen action-pläjäys on valmis. Aikanaan peli julkaistiin aika monelle alustalle, ja jatko-osakin päätyi usealle konsolille. Vuonna 1988 julkaistiin ensimmäinen käännös Amigalle ja Atarille, ja vuonna 2013 viimeisin versio PC:lle. Juttu keskittyy Sega Genesikselle julkaistuun versioon, koska Sega > Nintendo.

Mokke liukutaklauksella kenttään ja heitto tyhjään maaliin. Helppoa kuin lapsen vetäminen liukutaklauksella kenttään.
Peli itsessään on nopeatempoista, mutta kohtuullisen helppoa. Tavoitteena on käsipallon omaisesti kuljettaa palloa kädessä, syötellä sitä ja lopulta nakata se vastustajan maaliin. Merkittävin ero käsipalloon on kuitenkin pelissä sallitun kontaktin määrä: vastustajan tökkääminen kumoon on hyvinkin sallittua, ja saapa siitä pisteitäkin.

Peli itsessään on nopea oppia, ja jo toisen pelin pelaamani pelin voitin 46-18 tietämättä oikeastaan mitä tein. Käytännössä kaikki tapahtuu yhtä nappia hakkaamalla: heitot, liukutaklaukset ja... no siinäpä ne oikeastaan olikin. Reunalla on hienon värisiä lamppuja, joihin nakkaamalla kai saa bonus-pisteitä. Kuten vanhoihin peleihin kuuluu, niin tässäkään mitään ei kauheasti selitetä vaan manuaali kannattaa omistaa.

Tärkeintä ei ole voitto vaan reilu peli. Ja liukutaklaukset.
Sinänsä peli on hauska, mutta loppujen lopuksi aika yksitoikkoinen. Toisaalta peli tarjoaa mahdollisuudet kausi-modeen ja joukkueen rakenteluun, joita en itse jaksanut/ehtinyt kokeilla (ei ole aikaa koukuttua uuteen peliin tässä vaiheessa elämää). Ja saattoi olla, etten parin pelaamani pelin perusteella ehtinyt sisäistää pelin ja sen mekaniikan hienouksia. Niin tai näin, suosittelen ainakin kokeilemaan sen pelin tai kaksi, sillä tämä kuuluu melkein yleissivistykseen.

Blood Bowl

Samanlaiseen mättölogiikkaan perustuva peli on Blood Bowl. Ero Blood Bowlilla ja Speed Ballilla on kuitenkin se, että siinä missä Speed Ball muistuttaa rugbya, niin Blood Bowl on tyyliltään enemmän amerikkalaista jalkapalloa. Ja on vuoropohjainen. Vaikka pelit sijoittuvat teemaltaan hyvin erilaisiin aikoihin ja paikkoihin, niin silti yleistunnelma on yllättävän samanlainen.

Blood Bowl tietokonepeli pohjautuu Blood Bowl lautapeliin, mikä ei varsinaisesti yllätä. Pelin ensimmäisen version julkaisi Games Workshop 1987. Peli sijoittuu Warhammer Fantasy-ympäristöön, joten siinä missä perus-Maddenissa joutuu tyytymään ihmisillä kitkuttamiseen, niin Blood Bowl tarjoaa jalkapallon pelaamiseen n. 20 erilaista rotua.

If you're going to foul an oppposition player, at least do it with a smile. That shows true sportsmanship!
Vaikka olenkin vuoropohjaisten, nopanheittelyyn perustuvien roolipelien fani niin tässä en pärjää. Kymmenen tunnin pelaamisen jälkeen voitan huonolla joukkueella pelaavaa helppoa AI:ta vastaan 1-2, mutta mikään sitä haastavampi on automaattinen turpasauna. Toisaalta aika usein tappio on oma syy, kun kokee jostain syystä hyväksi ideaksi jättää puolustukseen reikiä joista vastustajan on helppo juosta maaleja.

Mittledorf Smashers: Kun et pärjää oikeita joukkueita vastaan
Tästä pelistä toisaalta jaksoin kokeilla kauden pelaamista. Häviäminen tuntuu entistä ikävämmältä kun kaikki tappiot näkyvät komeasti tilastoissa ja joukkueen tärkeimmät tyypit alkavat loukkaantua ja parhaimmassa tapauksessa kuolla. Silti, satunnaisista turhautumisista huolimatta hyvä peli, jos joko roolipelit tai vuoropohjainen pohdiskelu kiinnostaa niin ehdottomasti kokeiluun. Pelistä on myös tullut uudempi versio, mutta se on ilmeisesti pääosin sama peli kuin vanhempikin.

Rocket League

Pelin nimi on siinä mielessä hämäävä, että pelillä ei ole mitään tekemistä rakettien kanssa. Jos on selannut internettiä viimeisen puolen vuoden aikana, niin on todennäköisesti ainakin kuullut nimen Rocket League. Pelissä on lyhyesti ja yksinkertaisesti kyse jalkapallon pelaamisesta radio-ohjattavilla autoilla (nykyään myös lätkän ja jonkinnäköisen kuution). Siis oikean jalkapallon, ei sen käsimunapelin jota Amerikassa™ pelataan.

Hattu päähän ja Viron lippu salkoon.
Peli on haastava oppia. Erittäin haastava. Erityisesti, koska toisin kuin Speedballissa, pelissä pitää osata painaa useampaa kuin yhtä nappia, ja toisin kuin Blood Bowlissa, peli on reaaliaikainen. Kymmenen tunnin jälkeen alkaa viimein suurin piirtein hahmottaa miten auto ja pallo liikkuvat, todennäköisesti seuraavat kymmenen tuntia kuluvat siihen että ne saisi vielä liikkumaan oikeaan suuntaan.

Tässä piti olla screenshotti missä olin parempi kuin kaikki muut monella sadalla pisteellä ja kuvateksti "No ehkä vähän osaan pelata", mutta koska en osaa ottaa screenshotteja niin tilalla on tämä kuva missä olen joukkueen paras ja tämä kuvateksti.
Hauskahan se kuitenkin on. Erittäin hauska. Epämääräisen koheltamisen ohessa onnistuu toisinaan tekemään ihan näyttäviäkin suorituksia. Verkossa pelatessa vastaan tulee sopivan tasoisia vastustajia, joten itkupotkuraivareille on harvemmin tarvetta. Suosittelen kaikkia gamepadin omistavia kokeilemaan, jos ei muuten niin seuraavien Steam-salejen aikaan.

perjantai 18. maaliskuuta 2016

The Prodigy Oulussa ja General Mayhemin päivitys.

Kahdesta pikkupostauksesta voi tehdä yhden postauksen. Suotta kai sitä Internetistä sivuja haaskaa, loppuu pian kesken.

Eilen tuli huippuhyviä uutisia Qstockin tiimoilta: The Prodigy tulee esiintymään! Ouluun. Siistiä. Siinä missä Qstockin esiintyjälista on yleensä läjä sitä-itseään, niin nyt on jotain mitä oikeasti odottaa. Vaikka tulisihan sinne muutenkin mentyä. Tosin tänäkin vuonna toisen päivän pääasiintyjä on Cheek. Ainakin se on isolla ensimmäisenä, mikä yleensä indikoi pääesintyjää. Viime vuonna Popeda esiintyi päälavalla.  Ehkä kuitenkin tänä vuonna kun on edes jokin mielenkiintoinen esiintyjä niin ei tarvitsee vetää itseään täysin tilttiin.

 

Kerran aiemmin olen nähnyt The Prodigyn livenä, Orange Warsaw festivaaleilla vuonna 2014. Ehdottomasti yksi siisteimmistä livekokemuksista _ikinä_, vakka kaveri hävisi viisi minuuttia keikan alkamisen jälkeen ja piti olla selvin päin. Anniskelualueilta ei saanut kuin ykkösolutta, ja sitäkin pelkästään prepaid-pankkikortilla, joka piti ostaa alueelta käyttäen käteistä, jota en ollut hoksannut ottaa mukaan ja jota en voinut hakea, sillä alueelta poistumisen jälkeen ei päivälipulla päässyt enää sisälle. GG WP. Pidettiin uusien puolalaisten bestisten kanssa tamppauspiiriä takarivissä sitten.



Ja perhana, muutenkin jos yksi konemusiikin tunnetuimmista ja klassisimmista pumpuista tulee esiintymään kuuden kilometrin päähän niin typeräähän se on jättää käymättä. Vaikka Ukkometso onkin legenda eläessään niin ei se Prodigyä kepitä. Vielä jos saisi jonkun hyvän lämppärin (Huoratron, vinkvink) niin voisi olla vielä tyytyväisempi. Joka tapauksessa, ehkä paras esiintyjä Qstockissa ikinä. Pakko mennä.



Toinen, vähemmän kiinnostava uutinen on se että tein ekan patchin General Mayhemiin. Ääniä ja grafiikkoja pääasiassa hioin, mutta muutama bugifixikin mahtu mukaan. Yllättäen ei tullutkaan ensimmäisellä yrittämällä täydellistä koodia. Löytyy tästä linkistä ja alla olevasta widgetistä.



Kokonainen release note löytyy tästä:

Version 0.1.1 (17th March 2016)
New features:
  • Possibility the quit a started game
  • Added music to title and game
    • Epic by BenSound and Duel by BenSound
  • Added a card click sound effect
  • Changed images for following cards: propaganda tower, panzer, thief
  • Changed the name of panzer to tank
  • Changed fonts of the cards
  • Changed the background in title and game screens
  • Added an experimental Linux build
Balancing:
  • Lowered initial resource amount to 4
  • Increased the price of resource generation improvement cards (i.e. bootcamp, factory and propaganda tower)
  • Speech costs morale instead of supplies, earns 6 morale now
  • Added a morale cost of 1 to soldier
Bug fixes:
  • Card highlight has now a proper width
  • Unified outline effect in the images of the cards
  • Fixed scaling differences between the scenes

torstai 17. maaliskuuta 2016

Löytöjä ulkoiselta kovolta

Teran kokoisessa ulkoisessa kiintolevyssä on se hyvä puoli, että sitä ei tarvitse ikinä tyhjentää. Jos levy sattuu täyttymään niin siinä vaiheessa on jo korkea aika muutenkin ostaa uusi. Enkä usko että ketään kiinnostaa oikeasti teran kokoiselta levyltä kerätä kaikkea turhaa härpäkettä pois. Ja tällä tavalla vanhoista kiintolevyistä tulee hauskoja aikakapseleita. Eilen selailin vanhoja varmuuskopioita, ja löytyihän sieltä vaikka mitä hienoa.

Esimerkiksi Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen "Digitaalisen median perusteet" -kurssin hienot esseet. Suoritin tämän kurssin lukiossa, joten ikää esseellä on jo kuusi vuotta. Alta voi lukea kuinka olen lukiolaisen tietotekniikan taidoilla yrittänyt selittää mikä CSS-tiedosto on. Kurssista tuli nelonen, että ei se varmaan ihan puutaheinää ole. Sujuvaa paskanjauhantaa ja huippuhyvää retoriikkaa paperille jo vuodesta 2009.


Tyylitiedostot luodaan html-koodin rinnalle, erillisenä tiedostona. Tiedostoon koodataan kaikkien sivulla näkyvien objektien tyyliin vaikuttavat seikat, kuten linkkien väri tai fontti, kuvien asemointi ja muut ulkonäölliset asetukset. Tämän jälkeen nettisivun tekijä voi liittää koodaamansa tyylitiedoston luomaansa sivustoon luodakseen yhtenäisen tyylikokonaisuuden koko sivustolle. Mutta toisaalta, joissakin tapauksissa on myös käyttäjien mahdollista tuoda omia itse tekemiään tyylitiedostojaan muokatakseen sivuston ulkoasusta oman makunsa mukaisen. Tyylitiedostojen käyttöä ei kuitenkaan pidä sekoittaa esimerkiksi joidenkin sosiaalisten palvelujen tarjoamiin kustomointimahdollisuuksiin. Näissä tosin saatetaan luoda tyylitiedostoja, mutta yleensä ne generoidaan automaattisesti.

Myöskin junnumpana harrastin Ylilautaa, tai Kuvalautaa, kun se vielä oli silloin pystyssä (jonnet ei muista). Nykyään en myönnä mitään. Yhtenä iltana pistettiin neljän kaverin kanssa järjetön pakotus päälle, ja postattiin hauskoja artisokkameemejä koko yö. Bannithan siitä tuli. En tiedä miten hauska se juttu näin jälkikäteen oli. Löytyi kuitenkin tallennettuna koko lanka. Valittettavasti parhaat K-18 kuvat piti jättää pois ettei maine koko perheen blogina tahriutuisi.




Toki koneella pitää aina olla jonkin verran hassuja kuvia. Valitettavasti tämä hassujen kuvien kokoelma on aika rajallinen, mutta tässä pari jotka osuivat käteen "Muita kuvia"-kansiosta. Pitäisi kai uudelle koneelle alkaa tekemään kuvakokoelmaa.

Diplomi-insinöörin arkipäivää

Muistan kuinka tämä kuva oli postattuna Facebookiin, Muistan myös sen mielensäpahoituksen määrän kommenteissa.
1st gen FTW
Jokainen ohjelmistoteollisuudessa työskennellyt tietää tämän
Ja vielä muutama kuva itsestä villeiltä nuoruusvuosilta lukiosta. Kuvatekstit kertovat enemmän kuin tuhat tekstiä, jotka eivät ole kuvatekstejä.

Tämä kuva on otettu Itävallassa. Osallistuin johonkin EU-radioprojektiin lukiolaisille, ja osallistumseen kuului veronmaksajien kustantama matka toiseen osallistujamaahan. Muistaakseni jossain vaiheessa oli vapaa-aikaa muutama tunti, mikä tietysti kului paikallista supermarkettia ja alkoholia metsästäessä. Prioriteetit. Käytiin myös suklaatehtaassa, joka ei sisältänyt umppa-lumppia.

Tämä kuva taas on otettu Oulaisten Medusassa. Kuva ajoittuu siihen vaiheeseen elämää, kun on juuri tullut täysi-ikäiseksi ja on pakko ottaa kuvia koko ajan baarissa mahdollisimman hassuilla ilmeillä, koska on täysi-ikäinen ja saa olla baarissa ja kännissä. Jälkikäteen tätä kuvaa katsoessa häpeän määrä on kohtuuden rajoissa. Oli muuten hiljainen ilta, kuvassa kello on yksi eikä muistaakseni siinäkään vaiheessa ketään näkynyt.
Viimeinen kuva on otettu seuraavana iltana Raahen ilmeisesti nykyään kuopatusta Night Club Ginasta, jossa olin vetämässä DJ-keikkaa. Muistaakseni (ja kuvasta päätellen) kärsin jonkinasteisesta päänsärystä, mikä ei sinänsä DJ:lle ole varsin suotava ominaisuus. Sinnillä sekin ilti taisi mennä. Luojan kiitos enää ei tarvitse istua baareissa viikonloppuja soittamassa huonoa musiikkia.

Ihan hauskaa oli kaivella vanhoja. Ehkä voisi joskus etsiä lisää settiä jos löytyisi jotain jännää. Kuvia tuntui pääasiassa löytyvän. Pari vanhaa hauskaa peliä löytyi myös, mutta en pystynyt testaamaan niiden toimivuutta x86-koneen puutteessa. Muuta sisältöä ei oikein kehtaa edes laittaa.

tiistai 15. maaliskuuta 2016

Kuinka (ei) pelata sulkapalloa


Sulkapallo on hyvä yksilölaji esimerkiksi staattista toimistyötä tekevälle ihmiselle. Nopeat ja laajat liikkeet antavat terveellistä vastapainoa työn jumiuttamille lihaksille, ja usein varsinkin olkapäät saavat mukavasti liikettä. Tässä blogissa on lyhyt opas sulkapallon saloihin niin kuin minä olen sen kokenut.

Ote mailasta
Mailasta on hyvä ottaa varma mutta rento ote. Hyvä ote kämmenlyönnissä on ns. kättelyote. Tässä otteessa asetat mailan verkkopään jalkojen väliin ja otat kahvasta kiinni, ikään kuin kättelisit sitä. Vaikka eihän sitä voi kätellä, sillä mailalla ei ole kättä. Rystylyönnissä mailaa on hyvä pyöräyttää jonkin verran niin saat lyönnin lähtemään paremmasta kulmasta.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat epäselvää sanaa
Sijoittuminen kentällä
Luonnollisesti pelatessa kannattaa pysytellä mahdollisimman keskellä. Tämä mahdollistaa nopean liikkumiseen jokaiseen mahdolliseen suuntaan. Myöhemmin kun oppii lukemaan vastustajan pelityyliä tai saa pelattua vastustajaa ahtaaseen paikkaan, on mahdollista hieman ennakoida. Esimerkiksi jos vastustaja pistää etuverkolta aina takalinjalle, voi ottaa pari askelta ennakkoon taaksepäin.

Tällainen sijoittuminen ei ehkä ole paras mahdollinen idea. Ilmaan on hankala sijoittua järkevästi
Pelin kulku vastustajan syöttäessä
Kun vastustaja syöttää, on hyvä vastata nopeasti ja terävästi ettei vastustaja saa heti syötöstä lähtien yliotetta. Kannattaa olla valmis liikkumaan nopeasti.

  • Vastustaja syöttää
  • Katso kun pallo lähestyy
  • Lyö palloa
  • Piti lyödä palloa, ei ilmaa
  • Nouki pallo maasta, nakkaa se vastustajan puolelle ja heitä vitsi reiästä mailassa
  • Naurakaa
  • Vastustaja syöttää
  • Lyö palloa
  • Palloa
  • Nouki pallo maasta, nakkaa se vastustajan puolelle ja heitä vitsi vasenkätisestä mailasta
  • Naurakaa vaivautuneesti
  • Vastustaja syöttää
  • Lyö palloa
  • Katso kun pallo lentää korkeassa kaaressa keskelle vastustajan kenttäpuoliskoa
  • Vastustaja lyö. Kovaa
  • Väistä palloa
  • Nouki pallo maasta, nakkaa se vastustajan puolelle ja mutise jotain kirosanoja
  • Vastustaja syöttää
  • Lyö palloa
  • Katso kun vastustaja palauttaa pallon kevyesti takaisin
  • Lyö palloa
  • Toista kahta edellistä askelta muutama kerta, sillä vastustajasi ei kehtaa enää pelata "tosissaan"
  • Kilauta pallo rautaan
  • Katso kun pallo leijailee oman puolen sivurajasta yli
  • Huido vihaisesti ilmaa mailalla ja sano "voi höh"
Haista vittu sitte. Kuvassa tennismaila, mutta saman voi tehdä sulkapallomailalle
Pelin kulku itse syöttäessä
Kuten voisi olettaa, kannattaa syöttää niin että saa itse etulyöntiaseman. Esimerkiksi vaihtelemalla syötön pituutta ja seuraamalla vastustajan liiketta voi yllättää vastustajan.
  • Pidä palloa sulasta ja lyö se alakautta kämmenotteella
  • Tarkoitus oli lyödä pallo verkon yli, ei verkkoon
  • Hölkyttele verkolle ja nakkaa pallo vastustajan puolelle
  • Toista kohtaa "Pelin kulku vastustajan syöttäessä" kunnes vastustajasi tekee virheen
  • Yritä ottaa koppi vastustajan puolellesi heittämästä sulasta
  • Epäonnistu
  • Pidä palloa sulasta, lyö se alakautta äläkä panikoi
  • Tarkoitus oli lyödä pallo verkon yli, ei ali
  • Hölkyttele verkolle, nakkaa pallo vastustajan puolelle ja heitä vitsi vasenkätisestä mailasta
  • Tajua että kerroit vitsin jo aiemmin
  • Toista kohtaa "Pelin kulku vastustajan syöttäessä" kunnes vastustajasi tekee virheen
  • Yritä lyödä pallo verkon ylitse
  • Katso kuinka pallo lentää vastustajan puolelle
  • Väistä hurjaa smashia
  • Epäonnistu
  • Blokkaa pallo päällä
  • Luovuta
  • Pyörähdä sikiöasentoon
  • Itke kuin häviäjä mikä oikeasti olet
Sulkapalloura tiivistettynä yhteen kuvaan.
Kirjoittaja tietää sulkapallosta sen, että on huono siinä.

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Parempi blogi: Screenshots of Despair

"Parempi blogi"-osiossa kerrotaan blogeista, jotka saattavat jonkun mielestä olla parempia kuin tämä blogi. Tuskin oikeasti ovat, mutta saahan ihmisillä olla vääriä mielipiteitä.

Screenshots of Despair on blogi, jota on olen aina ja joka paikassa yrittänyt mainostaa ihmisille, koska se kuvastaa mielestäni niin täydellisesti ihmisen ja tietokoneen välistä kanssakäymistä. Käytännössä blogi koostuu vain screenshoteista erinäisistä tilanteista, joissa tietokone sanoo kylmästi ei tai muuten vain ilkeästi/pelottavasti/masentavasti käyttäjälle.


Jokainen ohjelmistoteollisuudessa työskentelevä tietää tämän.
Tokihan jokainen näistä vastauksista on oikeasti pohjimmiltaan ihmisen tekemä. Mutta kun tietokone antaa ne kylmästi, ilman kontekstia, toisinaan jopa juuri sopivasti vääristäen, niin ne tuntuvat hassuilta. Ja no, osa on juurikin sitä itseään: ironiaa tietokoneen ja käyttäjän suhteesta.

Perus sunnuntaiaamu.
Tähän blogiin liittyy myös yksi elämäni suurista saavutuksista: lähetin kuvan, ja se julkaistiin blogissa! Periaatteessa tietty jos blogin kirjoittaja julkaisee kaikki blogiin lähetetyt kuvat niin se saattaa heikentää saavutusta, mutta en ole antanut tämän häiritä.

FTL:ää pelanneet tietää.
Ja no, myönnettäköön, iso osa postauksista on ehkä vähän täytettä, mutta silloin kun osuu niin ääneenkin joutuu nauramaan. Ja osa postauksista on ulkomaailmasta eikä tietokoneen ruudulta, mikä ei toki sinänsä ole väärin jos sopii teemaan. Suosittelen ainakin vilkaisemaan, blogi löytyy tästä linkistä.

Näköalaistuin.

perjantai 11. maaliskuuta 2016

Tein pelin: General Mayhem

Harrastan ohjelmointia, ja aika usein tarkalleen ottaen peliohjelmointia. Eli kun pääsee töistä koodaamasta kotia niin ensimmäisenä läväytetään Unity ja Visual Studio tulille ja aletaan koodaamaan lisää. Sain tässä nyt suunnilleen kuukauden kestäneen peliprojektin siihen kuosiin, että viimein on jotain esiteltävää. Hätäisimmille tästä linkki, ja disclaimer että peli ei ole vielä suoranaisesti valmis.

General Mayhem on vuoropohjainen korttipeli, jossa tavoitteena on lätkiä vastustajan kenraali kenttään. Korteilla. Inspiraationa käytin Ants-peliä, joka on joskus vuonna nakki julkaistu freeware-peli. Ilmeisesti pelistä löytyy myös jonkun tekemä selainpelikopio. Alkuperäinen peli tuli jollain vanhalla demo-CD:llä, ja sen kanssa kului yllättävänkin paljon aikaa. Pelistä teki koukuttavan sen yksinkertaisuus ja hauskuus, ja vielä vuosienkin jälkeen kyseisen pelin muistaa, eli kai se oli hyvä.

Pelin kulku lyhyesti tiivistettynä: molemmilla pelaajilla on linnoitus ja kenraali sekä erinäinen määrä resursseja (miesvoimaa, varusteita ja moraalia). Vuorollaan pelaaja voi pelata erilaisia kortteja, jotka vaikuttavat tavalla tai toisella linnoitukseen, kenraaliin, resursseihin tai resurssien generointiin, omiin tai vastustajan. Hyökätessä yleensä pitää ensiksi tuhota linnoitus, jonka jälkeen kenraalin voi silitellä. Pelaaja, jonka kenraali kuukahtaa ensiksi, häviää. Melko helppo selittää, helpompi pelata.

Ai että mitä silmänkarkkia.
Onko peli valmis? Ei, kaikkea muuta. Grafiikat pitäisi työstää fiksuiksi/yhdenmukaisiksi, äänet puuttuvat kokonaan, kortit on huonosti tasapainotettu ja bugeja tulee vastaan tasaiseen tahtiin. Esimerkiksi juuri ennen kuin ajattelin pistää pelin ladattavaksi, niin huomasin että jos yksinpelissä haluaa jäynätä niin AI:n vuorot voi skipata painamalla "Skip Turn"-nappia heti kun oma vuoro vaihtuu. Pikkuvikoja. Tällä hetkellä toiminnalisuus vastaa sitä vanhaa Ants-peliä, ja päälle olisi tarkoitus alkaa rakentamaan uusia juttuja.

Laitoin pelin jo eilen tarjolle, ja vastaanotto on ollut jo aika huikea:
Molemmat lataukset ovat itse asiassa itse tekemiäni testilatauksia.

Mutta halusin kerrankin laittaa jonkinlaista statuspäivitystä jostain projektista mihin laitan aikaa. Yleensä kai kannattaa laittaa ladattava versio vasta sitten kun peli on valmis, mutta tiedän että sitä päivää ei ikinä tule. Yleensä motivaatio häviää vähän ennen valmistumista ja sitten pitää aloittaa uusi projekti. Ties vaikka kuitenkin nyt yllättävä motivaatio iskisi kun näkee kaikki ne lataukset jotka saan. Ensi viikolla olisi tarkoitus pukata ensimmäinen päivitys, jossa olisi otettu vähän huomioon pelin tasapainottamista ja äänien puutetta.


Loppuun vielä runo. Saattaa olla tai olla olematta lainattu siitä yhdestä biisistä joka soi radiossa. Insipiraatio tähän löytyi töissä kääntäjän kanssa rähistessä.

"Että mitähän vittua
mulla alkaa huumori loppua
kiva et on committeja
mut frendit ei tee puukkoja

Että mitähän vittua
kohta alkaa leego tippua
sun jurrikoodailuista
kuulin vähän juttua"

maanantai 7. maaliskuuta 2016

Totuus opintotuen leikkaamisesta

Viime aikoina opiskelijoita on vaihtelun vuoksi möksäyttänyt puheet opintotuen leikkaamisesta, vaikka nimenomaan ennen vaaleja joka puolelta lupailtiin että opintotukea ei leikata. Tokihan tämä nyt ilmitullut ehdotus ei varsinaisesti yllätä, sillä kepu pettää aina, Kokoomus yksityistäisi kaiken ja Perussuomalaisia ei kiinnosta kuin vanhukset.

Kompromissit ovat toki tärkeitä, mutta näin suoraselkäinen valehtelu alkaa jo huvittaa.
Mutta jotta voitaisiin ymmärtää tämän esityksen syyt, niin on tutkittava pintaa syvemmältä. Tälle suunnitelmalle löytyy nimittäin paljon vanhempi ja perinteisempi syy kuin pelkkä raha. Mistä eduskunta pääasiallisesti koostuu? Likaisista vanhoista sedistä. Mistä likaiset vanhat sedät tykkäävät? Nuorista opiskelijanaisista.

Maailmalla tapahtuu jossain määrin opintojen rahoitusta strippaamalla, tai huonommassa tapauksessa letun levittämisellä rahaa vastaan. Ainakin suht tiuhaan saa lehdistä lukea tarinaa tällaisesta. Suomessa tämä on ilmeisesti kuitenkin kohtuullisen harvinaista hyvän opintotukisysteemin takia. Sopivasti osuvilla leikkauksilla voidaan kuitenkin sysätä ihmisiä oikeaan suuntaan, kuten setämiehille varmasti sopii.

Seuraavaksi Suomeen koulupukupakko.
Sivulauseena, sinänsä jos joku on erehtynyt tutustumaan Suomen "aikuisviihdetuotantoon" (eikä ole tipahtanut kylmäksi siltä istumalta), niin hän voi todennäköisesti allekirjoittaa väitteen että pieni kasvojenkohotus olisi kyllä tarpeen. Aika kurppaista menoa.

Tokihan jos lainanotto ja sen takaisin maksaminen ei hirvitä niin sitten tässä uudessa leikkaussuunitelmassa ei ole mitään ongelmaa. Tämän lisäksi tietty pitäisi olla varma siitä, että se mitä haluaa opiskella on _se_ oikea ala ja että mitään odottamatonta opiskelua hidastavaa ei tapahdu seuraavan viiden vuoden aikana. Eli tämä on toimiva suunnitelma aika marginaalisen ihmisryhmän kannalta.

Helpompaa on kuitenkin varmaan kitkuttaa opintotukikuukaudet ilman lainaa, jonka jälkeen voikin hankkiutua sitten mukavan toimeentulotuen piiriin. Joka ilmeisesti muutenkin on suurempi kuin opintotuki. Jotenkin koko tilanteessa järjettömintä on kuitenkin se, että kun saatavaa tukea leikataan niin tulorajaa ei höllennetä. Eli saat vähemmän rahaa, muttet saa itse korjata tilannetta. Koska syyt.

Vaihtoehtoisesti sitten ongelman voi korjata koko ongelman hankkimalla rikkaan sponsorin. Kun vanhemmat, kaverit tai sugar daddy maksaa opiskelut pöydän alta niin ei tarvitse itse stressata liikoja.
Kai tämäkin on jokin vitsi.

Kirjoittaja on asian tuntija.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Uusi maailmanennätys

Varmasti kaikille tuttu tilanne: kiire vessaan ja myyrä kurkkii jo puolimatkassa lahjetta. Mutta juuri kun lyö itsensä renkaalle ja housut on kintuissa, tajuaa että puhelin jäi jonnekkin. Millä nyt täyttää elämästään kymmenen minuutin tyhjiön? Shampoopullon kylki on luettu jo useampaan kertaan, jospa tällä kertaa lukisikin hammastahnatuubia. Väärin! Tee sen sijaan maailmanennätys.

Syystä tai toisesta vessasta löytyi siivotessa ämpäri, jossa oli pitkälle toistakymmentä vessapaperirullan hylsyä. Näillä pystyi harrastamaan yhtä suosikkiasioistani: hylsyjen tunkemista toistensa sisään. Jokainen askartelija huutaa kauhusta tämän kuultuuan, sillä ilmeisesti hylsyistä voisi askarrella vaikka mitä, jos on mielikuvitusta. Vahva jos. Ekologisempaa (vaikkakin tylsempää) ne tosin on silti kai laittaa kierrätykseen.

Joka tapauksessa, onnistuin saamaan seitsemän hylsyä yhden sisään. Periaatteessa tilaa näytti ainakin olevan vielä kahdeksannellekin, mutta koossapitävä hylsy alkoi sen verran ilkeästi hajoilla kun runnoin uutta sisään että päätin jättää sikseen. Julistan kuitenkin itseni maailmanennätysukkeliksi, sillä en tiedä ketään joka olisi mahduttanut enempää hylsyjä toisiinsa.

Siellä lepää
Haastankin kaikki kokeilemaan tätä seuraavan kerran kun tekemisen puute iskee vessassa tai muuten vain elämässä. Jos omistaa pelkästään hylsyjä, joissa on vielä vessapaperia, niin voi rullata paperin pois ja tehdä siitä paperimassaa. Tästä massasta voi sitten askarrella vaikka paperimassakalan.

Väsynyt mutta onnellinen