Uusi vuosi, uudet lupaukset

Lähestyykö uusi vuosi (kyllä) ja onko sinulla ongelmia tehdä uuden vuoden lupauksia (ehkä)? Itse tein kasan lupauksia, joita en todennäköisesti pysty pitämään, kuten lupauksiin olennaisesti kuuluu. Ehkä näistä lupauksista saat insipiraatiota omiisi, jotta voit luvata muutakin kuin perinteiset "ole kesäkunnossa" ja "lopeta tupakointi".

Matkusta ulkomaille
Yhdet lentoliput ulkomaille on jo hankittuna, mutta ehkä toisetkin vielä voisi. Tai sitten voisi harkita majoituksen hankkimista ensimmäiselle matkalle, vaikka ei puistopenkissä petinä sinällään mitään vikaakaan ole. Joka tapauksessa ulkomaille. Tai sitten ainakin risteilylle, maissa ei tarvitse käydä. Tai Helsinkikin on hyvä jos ei laivaan asti jaksa. Tai ainakin Oulun keskustan eteläpuolelle. Tai Heinäpäähän.

Käy Burger Kingissä
Kävin Burger Kingissä viimeksi kesällä, ja kovasta "nyt voisi käydä BK:ssa"-mentaliteetista ja elämänasenteesta huolimatta en päässyt sinne ikinä toista kertaa tänä vuonna. Aina jouduin jonkinlaiseen oikeaan ravintolaan, jossa söin jonkinlaista oikeaa ruokaa. Ensi vuonna syön ainakin satoja Chili Cheese Bitesejä.

Namnam

Juo sata kaljaa
Nyt kun kerran satasista tuli puhe. En tietenkään juo kerralla, vaan tasaisesti vuoden mittaan. Eli olut suunnilleen kolmen päivän välein. Ei kuulosta liian haastavalta. Tai sitten voisi ottaa tavoitteeksi juoda sataA kaljaa, eli kolmen päivän välein joisi erilaista olutta. Jännittävää. Kolmen päivän väli on aika tiukka, eli muutama ylimääräinen juomakin tulee juotua, mutta ehkäpä se ei haittaa.

Rapsuta ainakin kolmea koiraa
Tässä on se ovela juttu, että asun kahden koiran kanssa. Niinpä yritän rapsuttaa yhtä koiraa, joka ei ole kämppikseni. Pitää valita tarkkaan mille koiralle tämän kunnian antaa. Eihän toki ensimmäistä söpöliininaminassukarvakuonoa sovi rapsuttaa. Neljän koiran rapsuttelu vuoden mittaan kuitenkin kuulostaa hurjastelulta, saattavat omatkin koirat olla mustasukkaisia sellaisesta.

Kumpaa sinä rapsuttaisit.

Tee peli, jonka tekemiseen on käytetty yli viisi tuntia
Jos viisi tuntia ei riitä mestariteokseen, niin kyllä kuudessa saa varmasi jo uskomattoman tapauksen valmiiksi. Varsinkin jos pelin tekee kännykälle, jolla olevat "pelit" näyttävät usein kolmessa ja puolessa tunnissa tehdyiltä halvoilta rahastuksilta.

Käy salilla
Sen tarkemmin määrittämättä salilla käymisen tiheyttä, juhlallisesti lupaan, näiden todistajien läsnäollessa, että seuraavan vuoden aikana käyn salilla. En tosin uskalla antaa lupausta siitä mitä salilla teen. Varmaan voltin.

Tee kiljua
Jäin tästä teinivuosien ykkösharrastuksesta paitsi, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä laittaa limpparipulloa vaatekaappiin pöhisemään. Todennäköisesti haluan jättää litkun itse juomatta, mutta jos kiljun laittaa umpinaiseen pulloon ja tarjoaa valmiiksi päihtyneille ystäville sahtina, siitä voi olla mahdollista päästä eroon.

Tein itse ja säästin.

Osta uudet verkkarit
Jokin aika sitten ostin uudet verkkarit Stadium Outletistä. Takuuvarmaa Fruit of Loomin laatua, eli koko on aivan väärä ja saumat on ommeltu miten sattuu. En kuitenkaan uskaltanut mennä kauppaan valittamaan, joten nyt pidän omituisen muotoisia collegehousuja, jotka kiristävät toisesta lahkeesta. Voisin periaatteessa hemmotella itseäni ostamalla enemmän housuja muistuttavan kangaskappaleen.

Aloita tupakointi
Voi olla vaikeaa uskoa, mutta minulla on hieman ongelmia katu-uskottavuuden kanssa. Tupakoinnin aloittaminen varmasti auttaisi tähän ongelmaan, koska mikään ei ole suusta lähtevää savua siistimpää. Toinen vaihtoehto olisi ostaa musta nahkatakki, mutta en ole valmis sitoutumaan siihen niin vahvasti että tekisin siitä uudenvuoden lupauksen.

Neljä kertaa coolimpi.

Ole kesäkunnossa
Aiempien sali-, BK ja kaljalupausten jälkeen tämä on vain luonnollinen jatkumo. Tavoitteena on olla siinä kunnossa, että etsin aina hyvää tekosyytä ottaa paitaa pois kesällä, ja muut sitten ajattelevat "miksi tuo aina kulkee ilman paitaa, eihän se edes näytä hääviltä". Eli vähän sama kuin nytkin. Eli lupaan olla tekemättä mitään.

Vaikka olisihan tällainen toiminta siistiä.

Ala miljonääriksi
Verrattuna edelliseen lupaukseen, olettaen siis että oikeasti alkaisin rantaleijonaksi, tämä olisi helppo toteuttaa. Tarvitsee ainoastaan yhden miljoonan arvoisen idean, ja kaksi miljoonaa sen idean toteuttamiseen. Kolme miljoonaa markkinointiin, ja lopulta viisi miljoona velkojen maksamiseen. Pitää soittaa pankkiin.

Pelaa yksi peli läpi
Jos yhden ainoan pelin pelaisi läpi. Tänäkin vuonna aloitin varmaan lähemmäs 20 peliä, joista yksi tai kaksi tuli pelattua lopppuun asti. Eniten kadun sitä, etten pelannut Grim Fandangoa alkua pidemmälle. Jäin pelissä jumiin varmaan ensimmäiseen puzzleen, joskin keksin siihen ehkä ratkaisun. En vain ole saanut aikaiseksi käynnistää peliä ja kokeilla olisiko ratkaisu toimiva.

Ehkä Silent Hilliä en uskalla pelata läpi, mutta odotan jostain pelistä vähintään yhtä hyvää lopetusta, joka vetää kaiken yhteen yhtä täydellisesti.

Teitpä lupauksia tai et, hyvää uutta vuotta. Itse vietän aaton kotona sairastellessa. Tavallaan oma syy, sillä toivoin viikolla että olisin sairaana ettei tarvitsisi jaksaa lähteä minnekään. Jos olisin tiennyt että toiveeni kävisi toteen, olisin ennemmin toivonut kartongin verran norttia uuden tupakointiharrastuksen aloittamiseksi.

Kuukauden soittolista: Joulukuu 2016

Vuoden Spotify-tilastot kilahtivat sähköpostiin, joten pääsen vähän brassailemaan niillä. Tai ainakin yrittämään. Vuoteen mahtui kaiken kaikkiaan 29 556 minuuttia musiikkia, mikä on sinänsä harmi, sillä 500 tuntia oli niin lähellä. 2878 eri artistia ja 2297 eri kappaletta. Sinänsä omituista, että yksittäisiä artisteja on enemmän kuin yksittäisiä kappaleita, mutta ehkä artisteja sitten kertyi fiittauksista tai muusta sellaisesta.

Suosituin bändi oli The Strokes (kakkosena Eläkeläiset jee), ja ykkösbiisi oli The Maccabeesin Marks to Prove It, joka oli muuten ensimmäisellä soittolistalla ikinä maaliskuussa. Suosikkigenret olivat odotetusti kaikenlaista konemusapöhinää ja indierokkipoppia. Kaikin puolin siis huono vuosi (paitsi Eläkeläiset jee).

Mutta nämä jutut eivät oikeastaan mitenkään liity kuukauden soittolistaan.



Wolfheart - Boneyard
Raskain biisi näillä listoilla varmaan moneen kuukauteen. Mikä kertoo valitettavan paljon näistä listoista. Mutta on tämäkin mukavaa rytinää.

Itä-Hollola Installaatio - Kaislikossa
Ei tällaisella bändin nimellä voi hävitä. Biisi tosin ei aivan ole samalla tasolla kuin nimi, vaikka välillä ihan mukavan kuuloista kitarariffiä ränkytetäänkin.

The Fratellis - Baby Don't You Lie To Me!
Vanhempia biisejä listalle laittaessa iskee ahdistava tunne siitä, että onko jo laittanut jonkin aiemman kuukauden listalle kyseisen kappaleen. Tämän kohdalla olin valmis ottamaan riskin.

Botnek - Simple Sounds
Kaiken kyseenalaistava ja ylösalaisin asettava kappale. Mitä musiikki on? Pelkästään yksinkertaisia ääniä? Vai jotain suurempaa? Maailmaa mullistavaa?

The Chemical Brothers - C-H-E-M-I-C-A-L
Tämä tuli oikeastaan jo marraskuun alussa pihalle, mutta en tykännyt siitä silloin niin en laittanut listalle. Sitten kuuntelinkin parin oluen jälkeen paremmilla kaiuttimilla ja tykkäsin. Jännä miten musiikki toimii.

deadmau5 - 2448
Joskus nuorempana deadmau5 oli siistein juttu ikinä. Nykyään musiikillisesti alkaa olla jo vähän meh, mutta Twitterissä tulee välillä huvittavia (ja kuspäisiä) purkauksia. Uusi levy oli ihan ok.

Omnia - Ultra
Hieman synthwavesta vaikutteita syönyttä trancea. Omnia on oma suosikkini trance-puolen tuottajista, ja hyvähän tämäkin kappale oli

Sia - Move Your Body (Alan Walker Remix)
Olen niin saamaton, että en jaksanut kuunnella tätä biisiä viikkoon vaikka kova oli yritys. Onneksi lopulta sain aikaiseksi, uskomattoman paljosta olisin jäänyt paitsi muuten.

Infernal - Hurricane

When the weight that carry

Is too heavy for your shoulders

Or when your cup has emptied

Or when you fear getting older

When you're lost in the darkness

And you can't find your way home

And if your world stops turning

And you just wanna let go oh oh

En tiedä kauheasti maailman murheista, mutta tyhjä kuppi tuntuu aika heppoiselta surun aiheelta verrattuna liian kovan taakan kantamiseen tai maailman pysähtymiseen.

Pryda - Choo
Hauska knoppitieto: joskus kauan sitten Eric Prydz (eli Pryda) oli tavallaan mukana Swedish House Mafiassa, joka nyt ilmeisesti tekee comebackkia. En tiedä mikä tässä oikeastaan oli hauskaa.

Jonathan Kaspar - Roundhouse
Vähän tylsähkö tech house pläjäys, mutta puolentoista minuutin kohdalla putoava kickki on niin kova että se oli riittävä syy laittaa listalle. Tässä kuussa ei ollut kovat kriteerit.

Format:B - Okeey Yaaah
Vuoden mielikuvituksettomimman kappaleen nimi mennee varmaan tähän osoitteseen. Vaikka onhan siinä aika villisti käytetty e- ja a-kirjaimia.

Tom Staar feat. Martina Camargo - Me Sueno
Kuinka tehdä tanssilattialla toimiva biisi: samplaa jotain lattariartistia. Lisää torvia, koska ne ovat nykyään ilmeisesti konemusiikissa kova juttu. Valmis.

Tapani Kansalainen - Lyijymoodi
Taas hassuhko artistinimi tällä listalla. Hehe. Ilmeisesti hyvällä nimellä pääsee pitemmälle kuin hyvällä musiikilla.

Petri Nygård - Yhet Vielä
Olen ollut töissä kohtuullisen kuumottavassa tilanteessa, kun olen kuunnellut tätä biisiä salaa. Olisi nimittäin äärettömän kiusallista jos jäisi kiinni Nygårdin kuuntelusta. Potkujen paikka.

Kiusallista.

Brother DCP-J125 mustesuihkutulostimen tulostuspään puhdistaminen

Ongelma:
Tulostusjälki on ladultaan heikkoa, ja tekstissä ilmenee omituisia valkoisia viivoja. Testisivussa on mustalla alueella puutteita tulostuksen tarkkuudessa. Tulostimen puhdistusohjelma ei paranna tulostuksen laatua usean yrityksen jälkeen.

Kuva 1: virheellinen testisivu.

Ratkaisu:
Tulostimen tulostuspäähän on kuivunut mustetta, joka on niin jumpetin tiukassa että se ei lähde edes puhdistusohjelmalla. Tällöin tulostuspään joutuu puhdistamaan omatoimisesti. Seuraa seuraavia ohjeita.

T'ähän projektiin tarvitset seuraavia asioita: rikkinäisen tulostimen. Ruuviväännin tai ruuvimeisseli on hyvä olla jos ei halua peukalonkynnellä availla ruuveja. Seikkalumieli on plussaa kun lähdetään aukomaan sähkölaitteita.

1. Laita tulostin osiin.
Tämä on aina yllättävän työläs osuus. Kuten yleensä tietoteknisiä laitteita purkaessa, yhden ruuvin takaa löytyy kolme lisää. Löysin kuitenkin varsin hyvin asian selittävän videon Youtubesta:



Videolla oleva mies puhuu jotain tuntemattomaksi jäävää kieltä. Onneksi kuitenkin rakkauden kieli on universaali, ja videosta saa suurimmilta osin selvää mitä pitää ruuvata ja mitä rusauttaa jotta laitteen saa osiin.

2. Puhdista tulostuspää
Kun laite on riittävän pienissä osissa, ja tulostuspää on käsissäsi, on aika puhdistaa. Valitse suosimasi puhdistusaine, ja hinkkaa sitä tulostuspään jokaiseen mahdolliseen kohtaan. Parempi liikaa kuin liian vähän. The ink must flow. Itse käytin kynsilakanpoistoainetta, koska olen havainnut sen parhaaksi omistamakseni liuottimeksi.

En muistanut ottaa kuvaa tulostuspään puhdistamisesta, joten tässä on vain kuva auki räjäytetystä tulostimesta todisteena siitä, että ainakin yritin.

3. Laita tulostin takaisin yhdeksi palaseksi
Toimi samalla tavalla kuin kohdassa yksi, mutta päinvastoin. Kaikkia ruuveja tuskin tarvitsee ruuvata kiinni, pitemmän päälle käy aika ikävystyttäväksi vääntää kaikki kiinni.

Ei kenellekään olisi sattumalta tarvetta kahdelle ruuville?

Jos saat hälytyksen "Alustusvirhe50" käynnistäessäsi laitetta, tulostuspää on todennäköisesti jumissa eikä pysty palautumaan alkuasentoon omin avuin. Tällöin on suositeltavaa työntää tulostuspää paikoilleen voimakkaan rusahduksen saattelemana. Jos saat hälytyksen "Alustusvirhe30" käynnistäessäsi laitetta tämän toimenpiteen jälkeen, on suositeltavaa avata laite, irrottaa piirilevyt, pilkkoa ne 2cm x 4cm palasiksi ja myydä palaset avaimenperinä Etsyssä.

Uh-oh spaghetti-o's

Kirjoittaja ei ota vastuuta särkyneistä sydämistä tai tulostimista.

Oletko aina toivottanut hyvää joulua väärin?

Huomenna on se päivä. Se päivä, kun pääsee joululomalle (joka on muuten luvattoman lyhyt tänä vuonna, yksi päivä). Töistä lähtiessä on perinteisesti hyvä tapa toivottaa kanssakärsijille hyvää joulua, mutta tämä toimenpide ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen mitä maallikko voisi luulla. Erilaisilla toivotuksilla on huomattavasti vaihtelevia sävyjä, joita ei ehkä hoksaa ajatella niitä sanoessa, mutta jotka kuitenkin jäävät toivotuksen vastaanottajan päähän kummittelemaan koko pyhien ajaksi. Onkin siis täysin relevanttia ja tärkeääkin pohtia mitä kannattaa sanoa ja mitä muut tarkoittavat sanoessaan jotain.

Hyvää joulua

Geneerisin ja mielikuvituksettomin toivotus. Jos joku sanoo näin, hän ei todella toivota sinulle hyvää joulua. Hän ei vain keksi muuta sanottavaa, vaan heittää päästään ensimmäisen mieleen tulevan jutun, samalla oikeasti miettien kuinka monta kiloa kinkkua tänä jouluna mahaan mahtuu.

Mukavaa joulua

Tämä on vähän parempi: se ei ole se ensimmäisenä mieleen juolahtava toivotus, vaan toivottaja on todennäköisesti ainakin vähän ajatellut asiaa ja sinua. Tai sitten hän vain ylipäätänsä ajattelee eri tavalla kuin muut. Friikki. Toivottaa muka ”mukavaa joulua”. Mikä sekin muka luulee olevansa?

Joulut

Lähestulkoon kylmältä tuntuva yhden sanan töksäytys. Toisaalta, voisi ainakin ajatella (=toivoa) että toivotus on rehellinen, joskin pakotettu. Tämän kuulee todennäköisimmin sen oudon nurkassa istuvan tyypin suusta (sattumalta, itse käytin juuri tätä tänään lomalle lähtiessä).

Lämmintä joulua

Lämpimän joulun toivotus on sinänsä outo. Viime talvien jouluina lämpötila on huidellut plussan tienoilla, ja luntakin on ollut hyvin ”vaihtelevasti”. Kaikki tuntuvatkin toivovan, että jouluna olisi kylmempää. Ehkä kaikki lämpimän joulun toivotukset ovat viimeinkin lämmittäneet ilmaston.

Hauskaa lomaa

Jos ihminen toivottaa joulun sijasta hauskaa lomaa, hän 1) ei välitä kauheasti joulusta 2) ei todennäköisesti tule ennen tammikuuta töihin. Selkään sietäisi mokoma laiska epäpyhä hyypiö, itse ainakin menen välipäivinä töihin. Tonttulakki päässä.

Nähdään vuoden päästä

Tämä vääräleuka nyt ainakaan ei ole tulossa toimistoon ennen vuoden vaihtumista. Tai sitten hän oikeasti suunnittelee katoamistemppua ja häviää. Valitettavasti kyseisen tyypin kuitenkin yleensä näkee vuoden sisään toivotuksesta.

Merry christmas and happy holidays

Lausahdus, joka todennäköisesti tulee toimiston ulkomaalaisen jäsenen suusta. Toinen vaihtoehto on vasta työmatkalta palannut manageri, jolla on jäänyt vaihe päälle. Kolmas vaihtoehto on päänsä työkoneen terävään kulmaan lyönnyt ahkera työntekijä, joka kärsii tilapäisestä muistinmenetyksestä.

Rauhallista joulua

Rauhallisen joulun toivotus on aika tylsä. Kyllä joulussa pitää olla menoa ja meininkiä ja vaarallisia tilanteita. Jos haluan juoda aattona kossupullon ja ajaa itseni kirveen kanssa siihen hiekkakasaan, jota hangeksi pitäisi kutsua, niin se on minun oma asiani.

Pyhää joulua

Työkaverisi on jeesus. Pyydä häntä muuttamaan vesi viiniksi ja kahvihuoneen kahvi juotavaksi.

Jos näillä selityksillä ja tulkinnoilla et pääse työkaverisi pään sisään, niin minä en sitten ilmeisesti ole pätevä psykiatrilogi.

Hyvää joulua kaikille lukijoille!

Kuvan sponsoroi "boring christmas greeting" -googlehaku. Olen junassa enkä sen vuoksi jaksanut tehdä hienoa Photoshop-muokkausta Jeesuksesta korjaamassa Moccamasteria, mutta uskokaa pois, se olisi ollut hauska. Kopsasin tekstinkin suoraan libreofficesta ja nyt on muotoilu pielessä. Joulu pilalla.

Viiden tunnin peli: Ohjelmistoprojekti

Taas oli viikonloppuna pitkästä aikaa sen verran aikaa, että päätin tekaista täydellisen pelin viidessä tunnissa. Sitä se teettää kun ei tarvitse juosta pikkujouluissa ryystämässä kaljaa. Pelin teemaksi tällä kertaa valitsin "ohjelmistoprojektin", koska en saanut mistään suosituksia aiheesta ja ohjelmistoprojektit ovat olleet aina lähellä sydäntäni. Halusin sisäistää kaiken koodaamisen tuottaman tuskan, joten käytännössä pelin pointti on hakata näppäimistöä QWOP-tyyliin. Aivan kuten ammattilaiset.

Vastoin yleistä tapaani, aloitin tämän projektin tekemällä "grafiikat". Kymmenessä minuutissa sain piirrettyä etäisesti ihmisen osia muistuttavat palikat, ja viidessä minuutissa kasattua hyvin epämääräisen ohjelmoijan. Seuraavat 45 minuuttia sitten tuskailin ukon liikkeelle saamisessa. Lopulta kuitenkin koodarin käsi lähti heilumaan, aivan kuten itsellänikin parhaimpina päivinä. Opinpahan uutta Unityn tarjoamista 2D-nivelistä, jotka ovat kuin tehty tähän.

Rentoa hommaa, eihän tässä edes tuolia tarvita.

Pelkkä käsien heiluminen ei kuitenkaan riitä ohjelmointiprojektissa. Tarvitaan myös toimiva näppäimistö, johon nyrkin voi jysäyttää. Tätä varten piti koodata näppäimistön iskun vastaanottaja, ja nyrkkiin jonkinlainen iskuvoiman laskija. Myöskin, koska ihmiset ilmeisesti tykkäävät käyttöliittymistä, lisäsin kellon, koodipalkin ja näppärän tekstin, joka kertoo kuinka monta tuhatta riviä koodia tällä nyrkin iskulla saatiin luotua. Yleensä aika monta.

Oma henkilökohtainen ennätyslyöntini.

Koska yksin koodailu on tylsää, päätin lisätä työkaverin. Työkaveria ei kuitenkaan tieten tahtoen kannata muksia, sillä kaverin hakkaamisella menettää arvokkaita koodirivejä. Jotakuinkin näillä tienoin oli kolmisen tuntia arvokasta aikaa kulunut. Peli oli sinällään jo "valmis", toisin sanoen näppäimistöä pystyi paukuttamaan, siitä sai pisteitä (eli koodirivejä) ja jos sattui saamaan ajoissa riittävästi pojoja, voitti.

Työpaikan sairasvakuutus korvaa.

Neljäs tunti meni lisäillessä lihaa luiden ympärille, toisin sanoen valikoita, lopputekstejä yms. tärkeää. Eli jos et koodaakaan miljoonia rivejä päivässä, saat potkut. Jos koodaat, niin saat tulla vielä seuraavanakin päivänä töihin. Aivan kuten oikeassakin elämässä. Jotakuinkin tylsin tunti, joskin pääsin taas tekemään Illustratorilla tulevaisuuden sukupolville ihailtavaksi peliviihteen klassikkotaidetta.

Tältä näyttää kun tulee kenkää.

Viidettä tuntia aloitellessa meinasi pieni tekemisen puute iskeä. Toisaalta, peli oli tässä vaiheessa vielä täysin mykkä, joten seuraava pysäkki oli jälleen kerran freesound.org. En halunnut pelkästään yhtä, vaan neljä erilaista ääniefektiä työkaverin höykyttämiselle. Vielä ääniefektien tunkkaamisenkin jälkeen aikaa oli, joten kaivoin pitkästä aikaa Abletonin ja tekaisin voitto- ja häviöfanfaarit. Lopun ajasta sitten siivosin projektia ja koodia. En suosittele jättämään viime tippaan, Unity ei aina tykkää hyvää jos assetteja viskoo ympäri projektia.

Lopullista tuotosta pystyy toki katsomaan videona:


Huomaa komeat tapetit. Voisin vaihtaa alaa sisustussuunnittelijaksi. Tai oikeastaan sisustusarkkitehdiksi, koska se on paljon hienomman kuuloinen nimi.

Kaiken kaikkiaan, pääasiassa olen ihan tyytyväinen mutta jos olin ehtinyt tarkkaan suunnitella projektia ennakkoon, niin tämä muistuttaisi vähemmän hallittua kaaosta. Suunnittelemattomuus näkyy esimerkiksi koodeja tai projektirakennetta tutkaillessa, sillä kaikki on enemmän tai vähemmän sekaisin. Lopettelin suhteellisen ajoissa, joten ehdin korjailla joitakin, mutta aika moni kohta nostattaa ilmoille isoja kysymysmerkkejä.

Plussat:

• Opin viimeinkin ne Unityn jointit, joita olen pitkään miettinyt. Tai en tiedä opinko, mutta käytin niitä ainakin.
• Hauska peli ainakin sen yhden kerran, ja fysiikat osuivat suhteellisen kohdilleen. Ehkä vähän jäykät, mutta toimivat kuitenkin.
• Vaikka suurin osa äänistä tulikin taas freesoundista, niin tällä kertaa tein myös jotain efekteistä itse.
• Se toimii, ja aikaakin jäi yli.

Miinukset:

• Onhan se nyt ihan saakelin ruma oikeasti.
• Tein vähän ajattelemattomasti, ja se näkyy pellin alla.
• Jonkinlainen musiikki olisi joskus kiva näissä peleissä.
• Olisi myös hauskaa jos ukkeli, pöydät, näppäimistöt ja kaikki muu lentelisi villisti kun nyrkki heiluu.

Jos pelin projektitiedostojen vilkuilu kiinnostaa, niin se onnistuu Githubissa. Jos taas itse pelin pelaaminen kiinnostaa, niin Windowsille voi ladata pelipaketin täältä.

Ja toki, kuten asiaan kuuluu (ja Creative Commons velvoittaa), niin lopuksi vielä kiitos tekijöille seuraavista asseteista, joita käytin tässä projektissa:

InspectorJ, Smashing, Wooden Fence, C.wav -ääni http://freesound.org/people/InspectorJ/sounds/352208/

taavi55, big smash -ääni 

http://freesound.org/people/taavi55/sounds/152396/

Trollarch2, Keyboard Typing -ääni 

http://freesound.org/people/Trollarch2/sounds/331656/

Kalibrk, JirkaScream 2 -ääni 

http://freesound.org/people/Kalibrk/sounds/339308/

adriancalzon, Scream 05 -ääni 

http://freesound.org/people/adriancalzon/sounds/220623/

TheSubber13, Scream 1 -ääni 

http://freesound.org/people/TheSubber13/sounds/239900/

redafs, Zombie Monster Scream -ääni 

http://freesound.org/people/redafs/sounds/348310/

Pixel Sagas, Symtext -fontti 

http://www.dafont.com/symtext.font

hypocore, Blank Clock -kuva 

https://openclipart.org/detail/217092/blank-clock

Joulukuun 19. päivä

Mitä paljastuukaan joulukalenterin 19. luukun takaa...

Kasa paskaa.

Toivottavasti huomenna on uusi päivä.

Kauheus ja erheys

Toisinaan saan käsiini naistenlehtiä, syistä joita en tarkemmin halua eritellä. Tällä kertaa hyppysiini osui uusin Kauneus & Terveys. Koska olen aikuinen mies, en kuitenkaan voi mitenkään lukea tällaista Akkojen® Journaalia™. Niinpä oli taas kerran tyytyminen kannen tuijotteluun. Tämä ei sinällään edes haittannut, sillä en pysty sisäistämään yhtä lausetta isompia kokonaisuuksia muutenkaan. Ylipäätänsäkin lukeminen on yliarvostettu taito. Tämäkin blogi olisi paljon hauskempi jos katsoisi vain kuvat.

Kielletty hedelmä.

Kuvat ovatkin nimittäin sattumalta päivän sana. Koitin tiivistää jokaisen tämän lehden kannessa olleen otsikon parin sekunnin mittaiseen giffiin, jotta sinun, aikuisen Naisen, ei tarvitse lukea koko julkaisua, vaan voit tämän blogitekstin käymällä läpi sisäistää kaiken oleellisen tästä läpyskästä. Hienoa!

"Huippuhyvä ripsiväri, meikkivoide, huulipuna... 10 parasta meikkiä!"

"Onnettomuuden jälkeen sain uudet sormet varpaista"

"28 hyvän mielen joululahjaa"

"Infarktin uusi tehohoito"

"Salkkareiden Johanna Puhakka: 'Nautin tylystä roolistani'"

"Edulliset muotivinkit!"

"Kestääkö rakkaus, kun nainen sairastuu?"

"Tällaista on seksi 70-vuotiaana!"

Hauskojen juttujen hautausmaa

Luonnostelu on varsin hyödyllinen asia kaikenlaisissa projekteissa. On hyvä, että asioita pystyy käymään läpi useamman kerran ennen lopullisen tuotoksen julkiseksi työntämistä. Esimerkiksi blogissa ajatus- ja kirjoitusvirheitä pystyy korjaamaan, osioita on mahdollista hioa ymmärrettävemmiksi ja hauskemmiksi sekä kaiken kaikkiaan voi varmistaa tekstien korkena laddun.

Toisinaan sitten kuitenkin käy niin, että teksti unohtuu luonnoksen tasolle. Ehkä kerralla tulee useita parempia ideoita ja teksti unohtuu niiden varjoon. Ehkä samojen lauseiden tuijottelu ja iterointi alkaa kyllästyttää pitemmän päälle. Tai ehkä jutun idea ei vain loppujen lopuksi ollutkaan niin häävi kuin mitä alkuun luuli. Tämä blogiteksti on teksti luonnosteksteistä, joista ei ikinä tullut blogitekstejä, syystä tai toisesta.

Tasan ei käy onnen lahjat.

Käyttö Raspberry Pi:lle
Minulla on Raspberry Pi, joka on nyt reilun vuoden ajan maannut television takana virrasta pois kytkettynä. Jotakin käyttöä sille pitäisi keksiä. Tässä tekstissä olisin kyhännyt jonkinlaisen projektin, kertonut siitä ja samalla keksinyt käyttöä RasPille. Projekti jäi tekemättä, teksti jäi kirjoittamatta ja laite pölyttyy edelleen samassa paikassa kuin vuosi sitten. Vielä joku päivä...

Suoli24.
Tämäkin oli projektintynkä jota pyörittelin mielessäni. Ajatuksena oli tehdä nettisivu, jonne ihmiset saisivat laittaa hauskimpia, tyhmimpiä ja omituisimpia keskusteluita Suomi24.fi-sivulta ja niitä voisi sitten äänestellä ja parhaimmille voisi sitten naureskella. Tämä projekti ei ikinä edennyt hassua nimeä ja blogin otsikkoa pidemmälle. Vielä joku päivä...

Hyvää materiaalia riittää kyllä aivan varmasti.

Kolmen kohdan helppo opas kavereiden hävittämiseen
Tämän piti olla koskettava kertomus ihmisestä, joka kamppailee sisäisten salaisuuksiensa kanssa, joutuen kuitenkin lopulta myöntämään ympäröivälle maailmalle ohjelmoivansa JavaScriptillä. Valitettavasti en keksinyt kahta yhtä hyvää keinoa menettää ystäviään, joten tämä juttu jäi lopulta torsoksi ja kirjoittamatta.

Skynet, voi ei
Tekoäly, tuo tulevaisuuden uhkakuvista yksi kauhistuttavimmista. Pelkkä ajatus ihmisiä murhaavasta peltijäbästä on aika ikävä. Sen vuoksi koitinkin tuoda lohtua asiaan hauskan blogitekstin muodossa. Teksti vain jäi kirjoittamatta. sillä tajusin, että en oikeastaan pysty sanomaan mitään muuta kuin "toivotaan parasta". Erittäin lohduttavaa.

"Radio Suomipopin puoli kahdeksan uutiset"-simulaattori
Suomipopin aamuohjelmassa tehtiin niin, että soitettiin "Mikki Hiiri merihädässä"-kipaletta Välimeren pakolaisista kertovan uutisen taustalla ja saatiin tempusta huomautus. Kaikkea tyhmää saa tehdä jos ei jää kiinni, mutta valtakunnallinen radio on tuskin paras kanava moiseen. Itse aluksi ajattelin tehdä läjän yhtä hauskoja yhdistelmiä, mutta lopulta koko jutusta tuli sen verran huono mieli että jätin asian sikseen.

Vanhasta läppäristä turboretropeliasema
Tämänkaltaisen jorinan itse asiassa jossain muodossa jopa julkaisinkin. Alkuperäinen teksti kuitenkin edelleen kummittelee luonnoskansiossani. Ensimmäisessä versiossa jaksoin (tai yritin jaksaa) selittää juurta jaksain ja erittäin vakavalla ilmeellä esimerkiksi kuinka Linux asennetaan. Jossain vaiheessa kyllästyin kuitenkin kirjoittamaan "paina nappia"-tasoista tutoriaalia, ja tein uuden version, jossa ohjeet olivat enemmänkin "keksi itse"-tasoa.

Superfoodia
Superfood on hyvin väljä määrite. Itse asiassa sillä ei edes ole tarkkaa määritelmää, jotain epämääräistä "ravinnetiheydestä" onnistuin löytämään Googlesta. Näin ollen kehittelin sitten omia superruokiani. Esimerkiksi anaboliset steroidit ovat tottakai superfoodia. Tämä teksti on itse asiassa melkein valmis, mutta koko vitsi alkoi mielestäni käydä vanhaksi ennen julkaisua ja jätin jutun sikseen. Vielä joku päivä...

Superjäbä laittaa superfoodia suoraan supersuoneen. Huomaa komeat nännilävärit.

Lisääkin juttuja olisi pöytälaatikossa, ja jossain vaiheessa itse asiassa myös poistelin aika ison läjän vanhoja luonnoksia. Välillä kuitenkin tarvitsee myös uusia ja tuoreita ajatuksia, joten ehkä osalle näistä voisi näyttää roskakoria kohtapuoliin.

Ironistahan olisi, jos tästä tekstistä nyt löytyisi typo tai jotain muuta yhtä kiusallista.

Itsenäisyyspäivän juhlintaa

Itsenäisyyspäivään (ja Suomen satavuotisjuhlaan) on enää 364 päivää jäljellä! Onkin jo korkea aika alkaa miettiä kuinka tuon merkittävän juhlapyhän viettäisi. Koska asioita kannattaa jatkaa yleensä aina "vanahaan malliin", niin muistellaan miten itsenäisyyspäivää on vuosien saatossa juhlittu. Esimerkiksi viimeksi eilen.

Polta yksi sinivalkoinen kynttilä
Sinivalkoinen, koska Suomen lippu, ja yksi, koska eihän tässä nyt liikaa parane hullaantua, vaikka töistä vapaata onkin. Samalla voi mielessään hyräillä Maamme-laulua. Finlandia-hymni on myös ok jos sattuu muistamaan miten se menee.

Vedä turpaan jotakuta jolla on enemmän rahaa kuin sinulla
Tästähän suomalaisuudessa on pääasiassa kyse: kateudesta. Jos jollakulla pyyhkii paremmin, niin hän on kusipääriistäjäpaskapää. Itselläni on onneksi sen verran massia päällä että ei tarvitse vetää turpaan kuin Nallea, Sukarille voisin antaa avarin kun ei köyhiä viitsi enempää kiusata.

Katso Tuntematon Sotilas
Paljastan salaisuuden: en ole ikinä katsonut Tuntematonta. En edes lukenut kirjaa puoliväliä pitemmälle. Mutta ehkä Suomen satavuotispäivän kunniaksi voisin edes kerran vaivautua. Tai sitten katson Pelastakaa Sotamies Ryanin, sehän on pitkälti sama asia jännemmässä paketissa.

Vedä turpaan jotakuta joka on eri mieltä kanssasi
Tätä neuvoa voisi soveltaa jokaiseen elämän päivään, mutta itsenäisyyspäivänä muun koheltamisen ohessa tämä on vielä hauskempaa. Lättyyn vaan suvakkimamukkifeministisovinistianarkistiuusnatsimulkkua, oppiipahan olemaan väärässä.

Katso linnanjuhlia
Kun ensimmäisestä puuduttavasta katselurupeamasta on selvitty, niin voi aloittaa toisen. Linnanjuhlia voi piristää simppelillä pelillä: ota vodkapullo, ja aina kun presidentti kättelee jotakuta, ota Facebook ja kirjoita sinne "juomapeli: ota vodkapullo, ja aina kun presidentti kättelee jotakuta, ota naukku" ja hörähtele vitsille, jota kukaan muu ei vielä tajunnut postata Facebookkiin.

Vedä turpaan jotakuta joka on poliisi
Jos sattuu niin ikävästi, että kaikki ympärillä ovat jotakuinkin samaa varallisuus- ja mielipideluokkaa, niin aina on hyvä vaihtoehto vetää turpaan kyttänatsikuminiskapaskalakkifatsisinivuokkofasistimolopäätä. Se on valtiovallan kätyri, jonka ainoa tehtävä on pamputtaa hippiretkuluuserihyypiönarkkimolopäätä.

Äänestä linnan juhlien kuningatarta
Valitettavasti Suomi ei ole monarkia. Tätä voi onneksi paikata sillä, että äänestetään linnan juhlista "kuningatar" seuraavana aamuna, ts. muija, jolla oli vinkein kolttu. Toisaalta, nykyisissä maailman valtajärjestelyissä tällaisella iltapäivälehtien valitsemalla tyypillä on varmaankin enemmän valtaa kuin oikealla kuningattarella.

Pikkujouluista ja Stam1nan keikasta

Pikkujoulukausi on kuumimmillaan, joskin lähenemässä loppuaan kovaa kyytiä. Itsekin olen parit pikkujoulut jo käynyt juhlimassa, parit on vielä juhlimatta, mutta kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen että kohta ei tarvitse enää juhlia yhtään mitään. Paitsi itse joulua, mutta se on pääasiassa syömistä ja nukkumista, ja sellaiseen juhlimiseen olen aina valmis. Epäilen kuitenkin, että pikkujoulujen ainoa tarkoitus on saada alkoholiin menevät ihmiset kyllästymään viinaan jouluaatoksi, jolloin voi sitten olla nätisti perheen kanssa.

Oispa kaljaa.

Yleensä pikkujouluissa kantava idea on pikkutakissa saaminen: joko turpaan saaminen tai sexon saaminen. Itse olen taitavasti onnistunut välttämään molemmat sudenkuopat, mutta sentään olen saanut aivan järkyttävän univajeen. Kolme tuntia yössä ei riitä keskiverrolle ihmiselle, ja tähän jos lyödään päälle se ettei päiväuniakaan pysty enää ottamaan kun liskot kummittelevat jo päivisinkin, on kunnon koomamoodi valmis. Maanantaina töihin mennessä voi ottaa aamuysiltä kahvimukin, ja kun seuraavan kerran katsoo kelloa, niin sehän onkin jo kolme. Tämähän on toki vain hyvä asia.

On tässä jatkuvassa juhlimisessa kuitenkin se hyvä puoli, että olen löytänyt parhaan krapulajuoman: vihreän teen. Jos siis sattuu olemaan sellainen krapula, että nesteet ylipäätänsä pysyvät sisässä. Viimeisimpien pikkujoulujen jälkeen innostuin juomaan viisi kuppia teetä yhtä soittoa. Epäilyttävän helppoa krapulajuomaa, aiemmin olen suosinut maitoa. Maidossa on vain se ongelma, että jos on tintannut riittävästi niin se alkaa happanemaan jo krapulaisessa suussa, tai siltä se ainakin maistuu. Toki jos teestä innostuu niin oikeaakin vettä pitää juoda, tee kun ilmeisesti kuivattaa elimistöä entisestään.

Kävin muuten katsomassa Stam1naa. En tiedä miten tämä liittyy pikkujouluihin, mutta pakko kai siitäkin on jotain kirjoittaa, sillä se oli yksi elämäni virstanpylväistä. Katkaisin nimittäin kolmen ja puolen vuoden moshpitittömän kauden. Pakko sinne oli mennä, sillä pitti muodostui juuri naaman eteen ja aina sieltä joku mustapaitainen pitkäletti nykäisi takaisin. Wall of deathiin en vielä uskaltanut, sillä se näyttää oikeasti kivuliaalta. En vain tajua oikein miksi jotkut ihmiset kokevat hyväksi ideaksi tulla tuoppien kanssa seisomaan moshpitin reunalle. Ei kauaa pysynyt kenelläkään lasi kädessä.

Moshpitin reunassa oli toisaalta se hyvä puoli, että edessä oli yleensä muutama metri tyhjää tilaa. Muutenkin keikalla oli kyllä aika paljon tyhjää tilaa.

Päätin ennakkoon, että en juo ollenkaan alkoholia keikalla, joten saapuessani paikalle kävelin suoraan tiskille ja tilasin lonkeron. Teoriani oli, että minulle ei tule enää paineita alkoholittomuudesta kun epäonnistun siinä jo heti alussa, ja näin ollen voin sitten ottaa rennosti koko illan, murehtimatta sitä kuinka tekee mieli olutta. Loppuillan sitten joinkin tyytyväisenä vain energiajuomaa, joten ehkä tämä strategia toimi. Tarinan opetus voisi kai olla, että ilman alkoholia, tai ainakin kohtuullisella määrällä alkoholia, voi olla hauskaa, tai ainakin moshpitissä voi käydä tönimässä hevareita.

Kun tee nyt on ollut esillä tässä tekstissä, niin mainitaan myös että ostin hassun teesihdin.

Hehe, se on vähän niinkuin paljussa.

Veikkaan että väsymys näkyy kirjoituksen laadussa. Oikolukiessa tuli vastaan sen verran outoja lauseita että oli vaikeuksia itsekin ymmärtää mistä on kyse.

Istuminen ei tapa

Istuminen tappaa. Istuminen tappaa. Istuminen tappaa. Istuminen tappaa. Istuminen tappaa. Istuminen tappaa. Liiallinen istuminen on vaarallista. Istuminen tappaa. Istuminen tappaa. Istuminen voi tappaa.

En tiedä oletteko kuulleet, mutta omiin korviini on kantautunut huhua, että istuminen ei ole hyvästä. Villeimmät ihmiset ovat jopa väittäneet, että istuminen saattaisi T A P P A A. Useissa aihetta käsittelevissä artikkeleissa ja jutuissa keskitytäänkin aika vahvasti tämän asennon negatiivisiin puoliin. On kuitenkin korkea aika, kerrankin maailmankaikkeuden historiassa, käsitellä istumisen positiivisia puolia.

Istuminen on mukavaa
Onhan se nyt tosiasia, jota ei millään humppukiyliopiston tai UKK:n suorittamalla tutkimuksella kiistää. Seisominen pitemmän päälle sattuu. Totta kai riittävän pitkä istuminenkin sattuu, mutta se on huomattavasti pitempi aika. Ja sitten voi vähän vaihtaa asentoa. Mitä seistessä voi tehdä? Seisoa yhdellä jalalla? Jonka jälkeen jalka on sitten tuplasti rasittuneempi kuin aiemmin. Hieno idea, samalla voi vaikka juoda janoon rikkihappoa.

Rentoa hommaa

Jalat jäävät vapaiksi
Jos seisoo, niin jalat ovat aika tiukasti allokoituna seisomista varten. Ei ole kauheasti varaa hassutella jaloilla, muuten lyö pään aika nopeasti lattiaan. Sen sijaan jos istuu, niin jaloilla voi oikeastaan tehdä mitä vain. Näin ollen ihminen voi teoriassa tuplata oman tuottavuutensa kun koivet jäävät vapaasti muuhun käyttöön. Esimerkiksi kerran näin netissä videon, jossa joku ampui jaloillaan jousipyssyllä. Ja jos tekee kahdeksan tunnin työpäivää, niin istualtaan tarvitsee töitä tehdä vain neljä tuntia.

Koitapa tehdä tämä samalla kun molemmat jalat ovat maassa.

Istuessa voi nukkua
Seistessa ei voi nukkua kuin The Simsissä, ja siinäkin pelkästään jos sattuu olemaan metri kertaa metri kopissa, jossa ei mahdu kaatumaan selälleen (tätä tapahtuu yllättävän usein). Itse olen varsin huono nukkumaan öisin. Mutta kun päivällä tekee töitä istuma-asennossa, niin tiiviin miettimisen ohessa voi ottaa kohtuullisen pitkät päiväunet. Jos kuitenkin konttorilla pitää olla kuusi tuntia päivästä, mutta työt on hoidettu neljässä tunnissa, niin miksipäs ei?

Istuminen on kehittävää
Miten moni suuri keksintö on tehty seisaaltaan? Ei varmastikaan yhtäkään. Korkeintaan tuoli, jotta seisova keksijä on päässyt lepuuttamaan jalkojaan. Istuessa ihminen rentoutuu, ajatukset alkavat hyrräämään, ja mitä silloin tapahtuu? Innovaatio! Mikäs sen parempaa. Kun ajatuksia ei tarvitse käyttää siihen, kuinka jalat toimivat ja miten niitä väsyttää, vapautuu aivokapasiteetti paljon parempaan käyttöön. Mielestäni kiky-sopimukseen voisikin lisätä kohdan, että seisomapöydät poistetaan työpaikoilta.

Istuminen ei tapa
Vaikka aiheella miten pelotellaan, niin istuminen ei suoranaisesti oikeasti tapa. Ellei satu istumaan henkilömiinan, satametrisen rotkon tai puolimetrisen kumikaverin päälle (tästäkin näin netissä videon), niin kuoleman ei voi suoraan sanoa johtuvan istumisesta. Samalla tavoin kuin tupakointi, alkoholi tai ylinopeuskaan ei suoraan tapa. Jokaisella meistä on pieni pahe, toisilla se on istuminen, toisilla se on keskiviikkoaamuna sikspäkin vetäminen, eikä kummassakaan ole sinällään mitään väärää.

Jos istuminen tappaisi, miten tämä tyyppi olisi vielä hengissä?

Tässä on jo monta riittävän hyvää syytä istua päivät pitkät. Mielestäni istumisen saama huono maine ei ole ollenkaan oikeutettu, vaan kannustankin ihmisiä istumaan ainakin 13 tuntia päivässä. Mielellään pienessä etukumarassa monitorin edessä jatkuvasti silmiä siristellen. Niin minäkin teen, ja näin tervehenkisiä juttuja siitä seuraa.

PS: Pariin kertaan tässä blogissa olen mainostanut kuinka soitan teknoa 45 Specialissa Oulussa. Tai soitin, eilenhän se tapahtuma oli. Harmittavasti en muistanut ottaa yhtään kuvia, mutta settilistan nappasin talteen jos se jotakuta sattuisi kiinnostamaan:

• Panther (Format:B Remix) - Raumakustik 
• Snare Machine - Belocca
• Like This - Adrian Hour
• Front Line - Tuff London & Steve Edwards
• Mariska - Droplex
• I Remember - Dennis Smile
• Sexy Shop - Ugo & Dandi vs. Marika Rossa
• Church of Nonsense - Daniele Papini
• Wise Guys With Ray Guns - Matte Blakk
• We Do What We Want - Alan Fitzpatrick
• Redemption - Anna
• Bells of Odin - Christian Smith
• Rally The Troops - Pierre Deutschmann
• Disaster (Mikael Pfeiffer Remix ) - Cemall
• Video Siren - Gary Beck
• One Man (Robin Hirte Remix) - Elbodrop
• Thaw (Rupcy Remix) - Andres Zacco 
• Hang Dawg - Ansome
• Common Ground - Berri, Rico Buda & WALD
• Orbit - Julian Jeweil
• Mainstream - Hollen
• World Crazy (Dehix Remix) - Dolby D
• Stranger (To Stability) (Len Faki Podium Remix Edit) - Dustin Zahn
• Grass Green (Timo Maas Remix) - Hackman

Hauskaa oli, mutta keikka-per-vuosi tahti meinaa aiheuttaa sen, että osa miksauksista oli vähän "ajan patinoimia". Toivottavasti kuitenkin vastaisuudessakin vielä pääsee johonkin soittelemaan. Kiitokset LaavU:n porukalle loistavien bileiden järkkäämisestä, ja tälläisen pari kertaa eläköityneen DJ:n kelpuuttamisesta sinne paukuttamaan.

Kuukauden soittolista: Marraskuu 2016

Musiikkia kuukauden soittolistan muodossa. Tällä kertaa melkein pelkästään elektronista laatupauketta, lopppuun pari vähän erilaisempaa kappaletta.

DJ Shadow - Building Steam With A Grain Of Salt (Bondax & Karma Kid Remix)
Keskimäärin Shadowille tehdyt remixit ovat kauheita köpöstyksiä, mutta joko tämä on keskimääräistä parempi tai kriteerini ovat vuosien saatossa laskeneet. Ihan hyvä remixi nimittäin. Paras remixi kuitenkin on edelleen Irn Mnkyn remix Walkie Talkiesta.

Gladiator - Assembly Line
Tämähän kuulostaakin aivan joltain kookomalinjastolta. Enemmän kuin musiikilta, voisi joku ilkeämielinen sanoa.

Axel Boy - Sync To The Beat
En tiedä miksi, mutta töissä olen havainnut parhaaksi keskittymis-/flowmusiikiksi tällaisen korvia särkevät ja yksinkertaisilla vokaalihookeilla varustetun bassonräjäytysmusiikin. Tai ehkä ei keskittymismusiikiksi, vaan koodausmusiikiksi, kun voi lyödä puppukoodigeneraattorin tulille ja ohjelmoida vaikka silmät kiinni.

Delta Heavy - Kill Room
En ole katsonut jakson puolistakaan Dexteriä, mutta sen verran tiedän, että tämä on parasta käyttöä "Surprise Motherfucker"-samplelle. Tiedän myös, että sarjassa kuolee joku, enkä sen vuoksi ole sitä oikeasti edes katsonut, koska spoilasin sen itseltäni kun luin Wikipediaa.

Lou Master - Boys Do Fall In Love
Myös miehillä on tunteet. Vähän huonommat tunteet kuin oikeilla ihmisillä, mutta joitain aivoissa tapahtuviksi kemiallisiksi reaktioiksi tunnistettavia juttuja kuitenkin.

Sons of Sonix feat. Melanie C - Numb (Midnight City Remix)
Yksi päivä näin Iltalehdessä otsikon, jossa Mel B (väärä Mel, mutta ei anneta sen haitata) kertoi olevansa ainoa Spice Girlseistä, joka ei tehnyt "sitä" Robbie Williamsin kanssa. Otsikosta ei käynyt ilmi, mitä tämä "se" oli, mutta eiköhän se sexiä ollut. Täytyy todeta, että Mel B on varmasti maailman ainoa ihminen joka ei ole harrastanut seksiä Robbien kanssa. Itsekin olen tehnyt joka kerta "sen" kun olemme olleet Williamsin kanssa Oulussa samassa hotellissa.

The Potbelleez feat. Zoe Badwi - Horny (Ryan Riback Remix)

I'm horny 

Horny, horny, horny 

So horny 

I'm horny, horny, horny 

I'm horny 

Horny, horny, horny 

So horny 

I'm horny, horny, horny tonight

Modernia laulunkirjoitusta hienoimmillaan.

Chocolate Puma & Tommie Sunshine - Take The Ride
Tässä on mukava, syvältä ruoppaava basso. Chocolate Puma on viime aikoina ollut muutenkin kovassa vedossa, ja viime aikoina onkin julkaissut monta loistavaa house-kipaletta Heldeepillä.

Shlømo - Vertigo
Teknoa Daniel Averyn uudelta mix-cd:ltä. Synkkää ja tummaa teknoa, kuten asiaan kuuluu. Hypnoottinen taitaisi olla paras sana kuvaamaan tätä.

Jason Ross & Ilan Bluestone - Meta
Ihka oikeaa, aitoa ja rehellistä trancea.

Gareth Emery feat. Wayward Daughter - Reckless (Denza Remix)
Halpaa, kaupallista ja popahtavaa trancea. Joka on vielä hardstyleksi remixattu. Ai ai.

Public Service Broadcasting - Go! (Louis La Roche Remix)
Mielenkiintoista musiikkia, jonka vokaaliosuuksina toimii kuulaskeutumisen yhteydessä tuotettu radioliikenne. Jos nyt oikein tunnistin viestien sisältöä, saattaa olla muukin avaruusseikkailu.

Radical Face - Sunn
Radical Face tekee musiikkia, joka on pääasiassa sellaista vähän melankolista ja masentavaa. Sopii mainiosti siis suomalaiseen makuun.

Rammstein - Ohne Dich
Rammsteinilta tuli tällä kertaa kokoelma pianolla tehtyjä akustisia uudelleenversioita vanhoista hiteistä. Vähän olivat ehkä pelkistetympiä kuin mitä itse olisin tykännyt, mutta ihan hyviä silti. Ohne Dich taittui varsinkin nätisti pianoversioksi.

Apulanta - Aurinkoon
Kävin toissa viikonloppuna Seinäjoella katsomassa Apulantaa, ja tämäkin biisi tuli livenä. Henkilökohtaisella tasolla menin pähkinöiksi ja olin innoissani.

Tästä oli jo puhetta joululaulupostauksen yhteydessä, mutta pistetään vielä muistutus: Soitan teknoa ja tech housea Oulun 45 Specialissa 2.12.2016 rakkaalla DJ-nimellä Eddie Icicle. Tule paikalle tai ole nelikulmio, jonka kaikki sivut ovat yhtä pitkät ja kaikki kulmat ovat suoria eli 90°.

Tissiviikko

Toisinaan onnistun tehokkaasti välttelemään töissä töiden tekemistä, ja tämän vuoksi minulla onkin aikaa muuhunkin kuin töiden tekemiseen töissä. Esimerkiksi eilen vilkaisin Helsingin Sanomien uutisia ja luetuimpien juttujen joukossa oli minua kiinnostava otsikko: Tissiviikko on käynnissä. Koska olen lihassa heikko, niin tottakai minun täytyi klikata uutista.

Kyseessä on, kuten ajan tapoihin kuuluu, voimaannuttava kampanja. Ylläolevan linkin takaa löytyy tarkempi kuvaus, joka oli tiivistetty hyvin yhteen kuvaan, mutta en nyt laita sitä tähän koska siinä on paljas nännerö. Ajatuksena kuitenkin on normalisoida ajatuksia ihmisten rintavärkeistä esittelemällä ja kertomalla tisuleista, tavalla tai toisella. En toki uskaltanut laittaa tähän kuvaa nännistä, joten voi heti alkaa miettimään miten hyvä startti tuli otettua.

Empowering stock photo.

Hetki kuitenkin piti miettiä, kuinka minä pystyisin bloggaamaan rinnoista ja yhteiskunnan normeista ja voimaannuttamisesta ja osallistumaan tähän huipputärkeään kampanjaan, mutta onneksi lopulta keksin: voin nimittäin jakaa salilla tekemäni rintatreenin, jolla olen saavuttanut oman huippukuntoisen ja loppuun saakka voimaannutetun etuyläruumiini.

Tee tämä treeni 2-3 kertaa viikossa, ja huomaat tulokset jo neljän viikon jälkeen. Takaan sen. Jos et näe eroa aiempaan, saat rahasi takaisin.
- 3 x 12 toistoa rintaprässilaitteessa. Voi tehdä enemmänkin jos jaksaa. Vähemmänkin saa tehdä jos tuntuu että ei viitsi, ei sitä itseään tappaa tarvitse. Sellaisilla painoilla, että jaksaa suunnilleen kaikki 12. Vähän päivän ja fiiliksen mukaan. Jos tuntuu ensimmäisen sarjan jälkeen että ei pysty niin toinen sarja keveämmillä painoilla. Tai päinvastoin. Kyllä te itse paremmin tiedätte kuin minä.

- 3 x 12 toistoa pec deckissä. En oikeastaan tiedä tämän laitteen oikeaa tieteellistä nimeä, mutta sellainen laite, jossa tehdään vähän sellaista väkivaltaista halausliiketta. Käytännössä niinkuin tämän videon laite. Muuten samanlaiset ohjeet toimintaan kuin yllä.

- 5 minuuttia ruosteisen Husqvarnan käyntiin repimistä. Noin 20 sekuntia riuhtomista, jonka jälkeen voi 10 sekuntia huutaa vittusaatanaperkelettä. Toista 12 kertaa, tai kunnes saha pörähtää käyntiin (ei se pörähdä, siinä on tulppa kastunut).

Ei se laite käyntiin lähde ainakaan siihen nojaamalla. Sitä paitsi en usko, että työturvallisuusviranomainen tykkää hyvää tällaisesta sahan käyttöasennosta.

Vaihtoehtona tälle:

- 5 minuuttia käsipainon maasta repimistä. Vähintään 20 kilon, sen verran vastusta siitä Husqvarnan narusta löytyy. Koska käsipainoa nostellessa ei ole oikeasti kiire metsään kaataamaan mäntyjä, niin sen kanssa ei tarvitse pitää kiroilutaukoa.

- 100 punnerrusta, 100 istumaannousua, 100 kyykkyä ja 10 kilometrin lenkki. Äläkä koskaan käytä ilmastointia, ei väliä kuinka kylmää tai kuumaa on.

Jos näillä ei ala olo voimaantua ja lihas voimistua niin en tiedä millä sitten. En kirjoittanut tätä rintaliivit päällä.

Maakuntamatkailua Seinäjoella

Viikonloppu lähestyy. Samalla todennäköisyydellä kuin aurinko nousee vielä kaksi kertaa, saapuu myös perjantai. Ennen kuin kuitenkaan siirrytään ajasta ikuisuuteen tai uuteen viikonloppuun, niin on hyvä kaivella aivolohkojen välistä hataria muistikuvia viime viikonlopulta. Tapahtui nimittäin kerrankin jotain jännää: kävin Seinäjoella katsomassa Apulantaa avokin ja parin paikallisen kaverin kanssa.

Koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin tämä tarina on selitettynä aika pitkälti kuvakollaasin muodossa. Harmi, että sama selitys ei purrut tietoverkkoliiketoiminta-kurssin luennoitsijaan, joka vaati kirjoittamaan ainakin 3000:n sanan mittaisen esseen jostakin tietoverkossa liiketoimintaa harjoittavasta yrityksestä. Itse tein huuto.netistä.

Parasta talvessa on kun pitää ajaa pimeällä. Mielellään vielä niin, että penkoilla ei ole lunta, että on varmasti oikeasti pimeää. Mielellään vielä niin, että tihuuttaa vettä sellaisella tahdilla, että pyyhkijät pyyhkivät joko liian nopeaa (jolloin kuivan lasin pyyhinnästä kuuluu ikävää rutinaa) tai liian hitaasti (jolloin lasista ei näe läpi). Mielellään vielä niin, että kaikki edessä ajavat autot vetävät lokaa naamalle.

Hesen läski-ateria pitää miehen tiellä ja kolesterolin verisuonissa. Mega-ateria taitaa olla virallinen nimi, mutta 1095:llä kilokalorilla (+266 kcal ranskiksista ) läski-ateria on ansaitumpi nimi. Ylivieskassa on hampurilaisravintola nimeltä King Meal, jossa erään hampurilaisen nimi on Fatboyhampurilainen. Se on kirjaimellisestikin läskiateria, jonka valitseminen hävettää jo tilatessa.

Muutama joulu sitten Fazerilla oli piparisuklaata, joka oli kohtuullisesti liioiteltuna jotakuinkin paras asia joulussa. Ja sitten sitä ei enää saanutkaan. Koska Fazerilla kuitenkin osataan ilmeisesti vittuilla aiheesta, niin täksi jouluksi tuli "Rapeat keksimurut ja jouluiset mausteet"-suklaata. Tyhmempi voisi luulla, että tämä on vain kiertoilmaus piparisuklaalle. Ei ollut. Ihan syötävää, mutta edelleenkin vaadin piparisuklaata takaisin. Kansalaisaloite tulille.

Reippahien yöunien jälkeen matka jatkui sitten kohti Seinäjokea. Ankeaa maisemaa ikkunasta katsellessa tuli mieleen, että vanhan "Suomen kesä on lyhyt mutta vähäluminen"-murjaisun kaveriksi voisi myös todeta "Suomen talvi on lyhyt mutta vähäluminen". Mikäs sen masentavampaa.

Mistä tietää olevansa Seinäjoella? Siitä, että "Pohjalaiset Suurmarkkinat" on kirjoitettu kylttiin "Pohjalaaset Suurmarkkinat". Mukaan tarttui uusi hieno lompakko. Aitoa poronnahkaa, väitti ainakin murtaen suomea puhunut mies. Viimeksi kun ostin "aidon nahkalompakon" murtaen suomea puhuvalta mieheltä Tallinnasta, se hajosi aika pian. Toisaalta, jos maksaa "aidosta nahkalompakosta" seitsemän euroa, ei voi oikein syyttää ketään muuta kuin itseään.

Seinäjoella on muuten myös yksi parhaista buffet-paikoista jossa olen käynyt, Piikki. Aina ennen ryyppy-/keikkailtaa on nimittäin erittäin hyvä idea vetää itsensä ähkyyn. Onneksi, kuten kuvasta näkyy, tarjolla oli myös salaattia, jota söin ainakin vähän. Sitä nimittäin viitsii syödä, jos tarjolla fetaa tai muuta fetan korviketta. Tästä voisi eräs tunnettu buffet-ketju ottaa opikseen.

Hyvää suomalaista olutta. Höhötystä aiheutti vasemmanpuoleisimman pullon (Humaloven Winter Moo) etiketistä bongattu "my milkstout brings all the boys to the yard"-teksti. Siinä oli myös hauska kuva lehmästä pipo päässä. Pääsin myös viimein maistamaan oikeaa diplomi-insinööriä (Ruosniemen panimon Diplomi-insinööri). Toinen pullo vasemmalta (Foundersin Dirty Bastard) ei herätä kauheasti muistikovia, ja toista puolloa oikealta (joku pullo, jota Alkon myyjä kertoi edellisenä iltana juoneensa. Oli kuulemma hyvää) en edes muistanut juoda. Suosikiksi valikoitui lehmäolut.

Rytmikorjaamo on paikka, josta on tullut kuultua useasti, mutta ikinä siellä ei ole päässyt käymään. Pitkälti jo siitäkin yksinkertaisesta syystä, että se on kaukana. Nyt kuitenkin sinne vihdoin pääsi, ja pihalla kiireellä viimeisiä kaljoja vetäessä ennen sisälle sukeltamista iski nostalginen olo jostain teinivuosilta, vaikka paikan päällä ikinä ei ole ollutkaan. Sisältä en muistanut ottaa kuvia, mutta keikkapaikkana varsin mainio, joskin vähän pienempi kuin mitä odotin. Kaksi lavaa sinne kuitenkin oli saatu ängettyä.

Jos katsoo tarkasti, niin kuvasta voi ehkä tunnistaa Apulannan logon. Itse en meinannut nähdä lavalle asti, mutta joku kaljupää siellä lauleskeli menemään, eli eiköhän se oikea keikka ollut. Apulanta on kyllä siitä mukava livebändi, että he eivät keikoilla yleensä keskity uusimpaan levyynsä ja sen tuotoksiin, vaan enemmänkin niihin hitteihin joita on vuosien varrella kertynyt. Taitaa kuitenkin olla niin, että bändin isoimmat biisit ovat siellä menneisyydessä. Ainakin ne, joista itse pidän eniten. Esimerkiksi Mato-biisi tuli.

Siellä oli myös sinisiä valoja.

Oli siellä vihreitä myös. Kamerakännykällä on hankalaa ottaa tätä jännempiä kuvia.

Oli myös hetki, jolloin lavalla ei ollut enää ollenkaan valoja. Tai kaikki valot, miten sen tykkää ajatella.

En tiedä johtuiko kahdeksanvolttisista kaljoista, vieraasta yösijasta vai veden konkreettisesta muuttumisesta viiniksi, mutta seuraavana aamuna happi oli aika heikolla. Sunnuntaiaamuisin televisiosta kuitenkin tulee onneksi pari kertaa nähtyjä Simpsoneita, jotka ovat krapulaviihdettä parhaimmillaan: kaikki jaksot ovat jo ennestään tuttuja, joten niihin ei tarvitse täysillä keskittyä, ja ulkomuistista voi hörähdellä niille hauskoille kohdille. Ei edes haittaa vaikka nukahtaa kesken jakson. Niin taisi käydä nytkin.

Lopulta kuitenkin oloista onnistui toipumaan, ja edellisillalta jääneen Maraboun Oreo-suklaalevyn jämät lounaana nauttittuna ajoivat ilmeisesti asiansa (paljon parempaa kuin Fazerin "Rapeat keksinmurut yms yms"-levy). Ajamista sitten riittikin, kun reilu kolmesataa kilometria piti körötellä samana iltana että ehtisi maanantaiksi töihin. Koska krapulan tuottama kylmä hiki ei vielä poltellut tarpeeksi, päätti moottorivalo syttyä suunnilleen puolivälissä matkaa ja lyödä lisää kosteutta kiukaana toimineelle otsalohkolle. Tämä ei tosin (yleensä) ole (tällä autolla) vakavaa, ja pieni jännämyyrä päällä loppumatka tuli ajeltua kotia.

The end. Onnellinen loppu.

PS: Koska Blogger on jotakuinkin huonoin blogauspalvelu, en pysty esikatselemaan postauksia, ja todennäköisesti tässäkin on layout vähän mitä sattuu, ja olen siitä pahoillani. Sorge.