 |
| Läjä settiä |
Jouluaskartelu-sarja jatkuu joulukynttilän askartelun jälkeen. Tein sillein fiksusti, että lähetin tänä vuonna joulukortteja. Askartelin jopa itse näppärät pikkuiset kortit Sinooperin paketista, jossa oli kaikkea mitä kortin väkertämiseen tarvitsee: paperia, tarroja ja liimaa.
 |
| Ainoa paikka mihin tämä sopii on aloittelevan narkin nenä. Tai muu ronkalo. |
Pääasiassa askartelu on ihan mukavaa ja hauskaa. Mutta jeesus saatana, miten tuskallista voi olla liimata heppoisella paperiliimalla paperia toiseen paperiin. Varmaan paremmin pysyisi lappuset kiinni jos sylkäisisi väliin. Epoksiliimaa tulee ikävä.
Lapsuudesta lämpimimmät muistoni liimasta ovat muuten ala-asteen puukäsityön tunnilta. Tuolloin sai vielä käyttää vanhan koulukunnan kallista Erikeepperiä palikoiden liimaamiseen. Käsiin pieni truuttaisu, vähän levittää pitkin kämmentä, odottaa että liimaa kuivaa ja sitten nyppiä kuivunutta liimaa kämmenistä. Se on vähän kuin toinen iho. Yhtä kujalla olen ilmeisesti ollut pienestä asti. Enkä saanut hääppöistä numeroa käsityöstä ikinä, seiskaan taisi jäädä.
 |
| Läjä jalostettua settiä |
Mutta ihan näppäriä näistä vissiin tuli. Ei ehkä ihan hienoimpia ja klassisimpia joulupläjäyksiä, mutta on niissä ainakin lumihiutaleet. Olen siinä onnellisessa asemassa, että kukaan ei minulle lähetä kortteja joten pääsen vähällä kun tarvitsee vain perheelle lähettää. Eikä heillekään edes olisi pakko. Mutta hyvää joulumieltä ja silleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti