Nyt kun Fallout 4 on pihalla, ja on viimein ilmeistä että oma kone ei pyöritä sitä, voi pelata vanhan Fallout: New Vegasin läpi. Joskus aikoinaan laitoin kymmenkunta tuntia kyseiseen peliin, mutta en ikinä pelannut läpi. Ihan mukavat muistikuvat siitä oli, joten ehkä nyt olisi aikaa ja mielenkiintoa naputella lisää.
 |
| Perinteinen RPG-nimeni |
Eli lyhyesti tarina, pelaaja on ilmeisesti kuriiri, jota ammutaan ja jonka kuljettama paketti varastetaan. Seuraavaksi seuraa paketin etsintää ja muuta häröilyä. Ilmeisesti. En yleensä ole kovin hyvä seuraamaan juonia, mutta riittävän hyvä tekosyy se kuitenkin on aavikolla kekeilyyn.
 |
| Kauneus on katsojan silmässä. |
Peli alkaa tuttuun tapaan hahmon luonnilla. Itse luon hahmon aina vetämällä kasvonpiirrettä määrittävän sliderin jompaan kumpaan ääripäähän ja katson kumpi näyttää hassummalta. Niin myös tällä kertaa. Lopputulos on silmiä hivelevä.
 |
| Voima on ylivoimaa. |
Ominaisuuksista ajattelin keskittyä voimaan, koska se on tärkein osa meleetä ja tottakai pelaan meleellä. Hauskinta on juosta ympäriinsä pesismailan kanssa ja hutkia kaikkea mikä liikkuu. Toiseksi hauskinta on tietty ampua mininukeja, mutta niitä on niin työlästä löytää.
 |
| Oikeasti musteläiskässä näkyy kaksi karhua nakkaamassa yläfemmoja |
Ruman hahmon ja oikeiden statsien valinnan jälkeen oli vuorossa viimein tutoriaali. Koska en ole pelannut Fallouttia vuosiin päätin naksutella tuton läpi.
 |
| Hiljaisuus ei ole aivan tyylini |
Hiippailusuosituksista huolimatta koin paljon hauskemmaksi juosta viholliseen pahki aina kun siihen oli mahdollisuus, varsinkin kun niitä vielä pystyy helposti one-hittaamaan läjäksi erilaisia raajoja.
 |
| First blood |
Ensimmäinen tehtävä oli nuijia näitä pelottavan näköisiä gekkoja turpaan. Jostain syystä juuri nämä gekot ovat pelottavimman näköisiä vastuksia pelissä. Sen jälkeen saikin lähteä vapaasti kävelemään, ja kuten yleensä elämässä, polkaisin heti siihen ensimmäiseen miinaan. Ja toiseen. Ja kolmanteen.
 |
| Jokaisella ihmisellä on kaksi toimivaa miinanraivaajaa. Niitä kutsutaan jaloiksi |
Hetken haahuilun ja parin irtojalan jälkeen päädyin kaupunkiin (Primm), jossa ilmeisesti vangit/raiderit tekevät pahojaan ja ovat kaapanneet apulaisseriffin. Mutta eihän parista veijarista minulle ja machetelle vastusta ole.
 |
| Jokaisella ihmisellä on yksi toimiva luotiliivi. Sitä kutsutaan rintakehäksi. |
Parin macheten huitaisun ja kuolemisen helppouden testaamisen jälkeen ongelma oli ilmeisesti selvä. Kuitenkin kaupungille piti löytää uusi sheriffi, joten mistäpä muualta sitä lähtisin etsimään kuin vankilasta.
 |
| Pahiksia |
Joskin vankilassa on ilmeisesti tapahtunut vallanvaihdos, joten käy järkeen että uusi seriffi onkin putkan puolella. Vankilasta sain uusilta "ystäviltä" uuden tehtävän, jossa piti lyödä jotain "etelässä päin" olevaa tyyppiä machetella. Lähdin sitten käveleämään etelään ja unohdin edellisen sheriffin etsimistehtävän.
 |
| Ruma |
Matkan varrella näin ruman örkin. Opin myös, että paras oikoreitti ei yleensä kulje radioaktiivisen kentän poikki.
 |
| Näitä ei ilmeisesti kannata suututtaa |
Kokeen vuoksi ammuin kiväärillä biisonia (kaikki parhaat tarinat alkavat "kokeen vuoksi ammuin..."). Ajatus oli ehkä hyvä, mutta kun yhden ampuminen suututti kaikki eikä jokaista päin juoksevaa elikkoa ehdi mätkiä loitommas, oli loppu aika kehno.
Jos tämä kokemus ei muuta opettanut, niin sen että kuvasarjan tekeminen pelistä blogiin on semisti tönkköä. Lisäksi ymmärrän, miksi ihmiset tykkäävät striimata pelejä. Ehkä joskus itsekkin jaksaa/kehtaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti